Tämän talouden vakauttamisen ja palveluista tinkimisten sekä muiden muutosten myllerryksessä, on suuri vaara unohdukseen varmistua meidän vanhuksiemme ansaitusta hyvästä hoitotasosta ja se kuulemma ikävä kyllä jo alkanut. He eivät enää jaksa tai kykene pitämään itse puoliaan ja tarvitsevat näinollen meidän vielä voimissaolevien ääntä tuekseen. He ovat antaneet suuren panoksensa tähän yhteiskuntaan, niin äiteinä ja isinä kasvattajien asemassa, kuin myös veronmaksajina sekä osa osallistujina järjestötoimintaan ja päättäviin elimiinkin eli ansaitsevat näinollen arvoisensa hoitotason ja siitä he kyllä hiljaa vaieten maksavatkin.
Itse olen läheltä pitkään seuranneena ihmetellyt kiitollisena meidän oman vanhainkodin henkilökunnan jaksamista tiukennuksista tiukennuksiin, sen kuitenkaan vaikuttamatta hyvään hoidon tasoon, ainakaan vielä.
Tätä tilannetta kaikkine tiukennuksineen nyt pelkäänkin, enkä toki ainoana, koska meitä huolestuneita omaisia on paljon. Syystä me omaiset pelkäämmekin, koska onhan juuri ne meille rakkaat ihmiset täällä hoidettavina kodiksi heille nimetyssä miljöössään, mikä kyllä kaikella tavoin on henkilökunnan ansiosta sellaiseksi tehty, sekä osa hoidettavana juuri siinä viimeisessä leposijassaan.
Henkilökunnan väsyminen suuren työtaakan alla on kohtuuton vaatimus. Yksikään päivä ei ole samanlainen kun on kyse inhimillisestä hoidosta erilaisten ihmisten ja vakavien sairauksien keskellä. Se vaatii henkilökunnalta ammattitaidon lisäksi suurta sydäntä mikä meillä Äänekoskella ainakin vielä todellakin lämpimästi sykkii.
Oma Äitini on ollut hoidettavana Muistolassa ja nyttemmin viimeiset noin 9 vuotta Hoivalassa pitkäaikaispotilaana. Olen äärimmäisen helpottunut ja tyytyväinen kun olen voinut ?hengittää vapaasti? tietäen läheiseni olevan hyvässä, lämminhenkisessä hoidossa ja kodinomaiseksi tehdyssä tutussa miljöössä, joka hänen sairautensa kannalta äärimmäisen tärkeää.
Olemme varmasti kaikki omaiset samaa mieltä siitä, että vanhempamme ja läheisemme ovat ansainneet hyvän hoidon niin kuin tähänkin asti ilman henkilöstöpulaa, tiukennettuja aikatauluja ja loppuunvedettyjä hoitajien voimavaroja.
Älkäämme antako taloudellisen ahdingon poistaa inhimillisyyttä ja kunnioitusta vanhempiamme kohtaan, koska tarpeeksi suuri henkilöstömäärä on se, joka takaa ajan ja mahdollisuuden huolehtia hyvin meidän vanhuksistamme.
Ammattitaitoa, lämpöä ja sydäntä löytyy kunhan siihen annetaan mahdollisuus.
Kiitollisena kiittäen hyvästä hoidosta Hoivalan ja Muistolan henkilökuntaa?
jaksamista ja helpotusta työhönne toivoen sekä hyvää joulunodotusta toivotellen
Maarit Saranpää
