Korona on sekoittanut monia asioita. Epidemia on osoittanut kuinka haavoittuvainen yhteiskuntamme on ja myös sen tosiasian, että valmius -ja varautumissuunnitelmissa niin valtion, maakuntien kuin myös kuntien tasolla oli ja on heikkoja lenkkejä.
Helsingin Sanomissa oli lokakuussa lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäen mielipidekirjoitus, joka pysähdytti pohtimaan kuinka suurista summista Koronan kustannuksissa on kysymys. Myllymäki kirjoitti ”Valtioneuvosto on esittänyt koronaviruspandemian välittömiin kustannuksiin kahdelle vuodelle noin neljän miljardin euron kokonaisuutta kahdelle vuodelle. Lisäksi hoito- ja palveluvelan purkamiseen vuosille 450 miljoonaa euroa 2021–2023”.
Kun näitä koronan 4,5 miljardin kulua vertaa esimerkiksi vuoden 2018 osalta erikoissairaanhoidon kustannuksiin 7,7 miljardia euroa (THL) ja perusterveydenhuollon kustannuksiin 3,3 miljardia euroa, niin voimme havaita kuinka isoista kustannuksista on kyse. Tästä summasta kului terveyskeskusten lääkärikäynteihin noin 635 miljoonaa euroa eli 0,65 miljardia.
Kun kokonaisuutta Sote:n osalta tarkastellaan keskeisin keino on kaventaa terveyseroja on varmistaa pääsy perusterveydenhuoltoon. Juuri tästä syystä Sote-uudistuksen tulee painottua peruspalveluihin, perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen saumattomaan yhteistyöhön. Erityisesti panostusta tarvitaan siihen, että hoitoon pääsy on potilaalle helpompaa kuin nykyisin ja apua saa kun sitä tarvitsee. Pompottelusta paikasta toiseen tulee päästä irti.
Tämän lisäksi tarvitaan myös uudenlaisia palvelutapoja esimerkiksi etälääkäripalvelujen kehittämistä ja digitaalisia palveluja. Vaikka kaikki eivät osaa tietotekniikkaa tai älypuhelimia käyttää, mutta niiden avulla kuormituksen painopisteitä voidaan muuttaa siten, että niille jotka eniten apua tarvitsevat on myös mahdollista tuottaa palvelut perinteiselläkin mallilla.
Sote:n ongelmat ovat tiedossa: rahoitus, hoitoon pääsy, terveyserojen kasvu, syrjäytyminen ja laatuerot. Näiden korjaamiseksi on syytä päästä asiassa eteenpäin. Vastuu on nyt maan hallituksella ja eduskunnalla. Huomioikaa kuntien ja sairaanhoitopiirien lausunnot herkällä korvalla.
On tärkeää että maamme hallitus tunnistaa myös sote-palveluiden arjen todellisuuden ja järjestöjen ja yksityisten yritysten tärkeän roolin julkisen sektorin kumppanina palveluiden tuottamisessa.
”Korona-aika on herättänyt pohtimaan arvostuksia”, kirjoittaa Matti Vanhanen kolumnissaan. Kohtuullisuus, omavaraisuus, turvallisuus, luonnonläheisyys, etätyö, lähiruoka – keskustalaiset arvot ovat nyt ajankohtaisempia kuin koskaan.
Onkin tarkkaan mietittävä miten rahat saadaan riittämään ja kyettävä tekemään päätöksiä.
Leila Lindell
Maakuntaneuvos
Äänekoski
