Nuorten syrjäytyminen, päihteiden käyttö ja erityisesti huumeiden käytön laajempi hyväksyntä nuorten keskuudessa on iso haaste myös Äänekoskella.
Tutkailtaessa käytäntöjä ehkäistä nuorten syrjäytymista ja päihteiden käyttöä eri puolilla maailmaa eteeni tuli tieto, että Islannin Reykjavikissa nuorten päihteiden käyttö oli 20 vuotta sitten yleisintä Euroopassa, nyt se on vähäisintä. Reykjavikin resepti oli tarjota nuorille mielekkäitä harrastusmahdollisuuksia ja kotiintuloaikoja. Siellä tulokset on saavutettu vanhempien, päättäjien ja kolmannen sektorin sitoutumisella. Nuorten asia on nostettu Islannissa poliittisen päätöksenteon ykkösasiaksi. Näin tulisi meillä Suomessakin ja Äänekoskella nostaa nuorten asia ykköseksi
Islannin tulokset ovat hämmästyttäviä. Verrattaessa Suomen ja Islannin nuorten päihteiden käyttöä, erot ovat suuria. Suomalaisista 15-16-vuotiasta nuorista on tupakoinut viimeisen kuukauden aikana 22 prosenttia, islantilaisista vain kuusi prosenttia. Humalassa saman ikäisistä nuorista on Suomessa ollut viimeisen kuukauden aikana 23 prosenttia, Islannissa vain kolme prosenttia. Myös kannabiksen kokeilu on Islannissa Suomea vähäisempää.
Islannissa nuoret harrastavat hyvin aktiivisesti. Peräti 42 prosenttia nuorista osallistuu ohjattuun liikuntaharrastukseen vähintään neljästi viikossa. Tämä lienee myös yksi selitys Islannin nopealle nousulle merkittäväksi jalkapallomaaksi. Vanhemmat sitoutuvat perheessään kotiintuloaikojen noudattamiseen ja asiaa valvovat vapaaehtoisesti partioivat vanhemmat. Vanhemmat ovat myös sitoutuneet viettämään enemmän aikaa lastensa kanssa.
Malli onkin tehokas yhdistelmä lupauksia ja rajoituksia. Nuori saa vuodessa 420 euron arvoisen harrastussetelin, jonka hän voi käyttää esimerkiksi urheilun, musiikin, taiteen tai tanssin harrastamiseen. Näin ollen harrastaminen ei ole riippuvaista perheen varallisuudesta
Jokaisella lapsella ja nuorella tulisi perheen varallisuuteen katsomatta olla mahdollisuus vähintään yhteen hyvään harrastukseen.
Meillä Äänekoskellakin on syytä ottaa oppia hyvistä käytänteistä ja miettiä harrastesetelin käyttöönottoa ja panostaa nuorison hyvinvointia edistäviin asioihin
Leila Lindell, maakuntaneuvos, Äänekoski
