Inhimillinen ja reilu kunta arvostaa ja kunnioittaa ikäihmisiään. Siksi meillä on vastuu ja velvollisuus huolehtia siitä, että vanhustenhoidossa on riittävästi käsipareja kunnan jokaisessa hoitopaikassa. Palveluiden järjestäminen tuotetaan verovaroin, siksi palveluiden järjestäjän tulee olla julkinen sektori, jota yksityinen ja kolmas sektori täydentävät. Verovarat on tarkoitettu ihmisten palvelujen tuottamiseen, ei bisneksen tekoon.
Ikäihmisten mahdollisuuksia elää turvallisesti kotonaan, pitää parantaa kehittämällä kotihoitoa ja kuntoutusta. Koti ei saa olla turvaton ja yksinäinen vankila, ikäihmisen on päästävä ulkoilemaan, hänellä pitää olla mahdollisuus sosiaaliseen elämään ja kotona pitää olla turvallinen olo elää.
Elämän loppuhetkillä ihmisellä tulee olla tarvittaessa mahdollisuus kunniottavaan saattohoitoon. Hoitotestamenttia tulee noudattaa, ihmisen tahto ja toiveet eivät katoa iän myötä.
SDP Äänekoski
Tarkoittaako tämä nyt sitä, että kaupunki ei saa käyttää palveluseteleitä eikä ostopalvelua paikallisiin yrityksiin? Kuitenkin yksityisillä saattaa olla jopa laadukkaampi hoito. Moni vanhus haluaisi palvelusetelillä ottaa palvelut yksityiseltä, mutta kaupunki ei niitä anna. Voisi tulla jopa säästöjäkin.
No ei tarkoita. Palvelusetelit ovat jo käytössä.
”Verovarat on tarkoitettu ihmisten palvelujen tuottamiseen, ei bisneksen tekoon.”
Kysymys SDP:n kuntavaaliehdokkaille näin kuntavaalien kynnyksellä (tämä ei ole retorinen kysymys):
Onko tämä bisnestä vanhusten kustannuksella? Vanhukselle kotiin toimitetun aterian hinta 9.5 €/annos. Ruoka valmistetaan kunnan yhteiskeittolassa ehkäpä n.1 €/annos (valtakunnan keskiarvo). Kaikella on tietenkin hintansa. Tässä yksi esimerkki siitä, mitä kunnalliset palvelut maksavat. Olemmeko rakentaneet vähä kerrassaan yhteiskunnan, jossa on todella kallista elää?