ÄKS

Mikon Matkassa: Arvi Koljonen muistelee mielellään elokuvauraansa

16.04.2021 06:00
Arvi Koljonen kertoo mielellään elokuvaurastaan, ja mikäpä on miehen kertoillessa, onhan hän ollut mukana 27 elokuvan teossa.

Arvi Koljonen on ollut mukana 27 elokuvan teossa. Kaikki alkoi vuonna 1977, kun Mikko Niskanen pyysi rakennushommiin. 

 

Arvi Koljonen syntyi Konginkankaalla elokuussa 1933. Pitkälle ei ole tie vienyt, sillä koti löytyy aivan Konginkankaan rajan tuntumasta Saarijärven puolelta, Suljetunmäeltä. Arvi ottaa vieraat vastaan ilahtuneena. Tuvassa pauhaa televisio sekä radio. Ensin pistetään äänet pienemmälle, ja sitten vasta tervehditään oikein kunnolla. 

– Kiva kun tulitte, Arvi sanoo ja kertoo tunnistaneensa toimittajan mukana olleen Jorma Niskasen heti. 

87-vuotias Arvi Koljonen tunnetaan kovana työmiehenä, hänessä on myös keksijän vikaa, näin olen tarinoita kuullut. Hänet tunnetaan myös useiden kotimaisten elokuvien lopputeksteistä. 

Arvi Koljosen elokuvaura alkoi kesällä 1977 kun hän oli rakentamassa Pekka Niskaselle kesämökkiä. Elokuvaohjaaja Mikko Niskanen huomasi Arvin työmoraalissa jotain, sellaista jota hän elokuviinsa oli etsinyt. Pian Arvi olikin mukana elokuvien teossa, lähinnä lavastajan töissä. 

– Mikko kävi aina kädet selkänsä takana kahtomassa, että minkälainen huvila veljelleen tulee. Kun työ oli valmistumisvaiheessa, niin Mikko sanoi, että hänellä olisi minulle viideksi vuodeksi rakentamista. 

Arville työ kelpasi. Pian hän oli jo rakentamassa Käpykolon maille Talvipalatsiksi kutsuttua taloa. 

– Mikon hommissa lipsahti melkein kymmenen vuotta. 

Ei vain rakentamista, vaan myös lavastamista. Arvin nimi komeilee Mikko Niskasen elokuvien Syksyllä kaikki on toisin (1978), Ajolähtö (1982) Mona ja palavan rakkauden aika (1983), Elämän vonkamies (1986) sekä Nuoruuteni Savotat (1988) lopputeksteissä.

– Ensimmäinen elokuva, jossa olin mukana on Syksyllä kaikki on toisin (1978). Ihan hyvä elokuva se olikin, mutta leikkaus meni pieleen. Siitä tuli liian lyhyt. Minulla on sirkkelivehkeet tuossa pihassa, niin siinä kuvattiin kohtaus, jossa oli mukana Aarno Sulkanen. Kuvattiin yksi kohtaus tuossa minun keittiössäkin, Arvi esittelee. 

Elämän vonkamies -elokuvassa lankesi Arville Resu-Pyykön puherooli.

NuoruuteniI savotat -elokuvaan rakennettiin Kalliojärvelle kokonainen kämppä. 

– Mikko yritti löytää elokuviinsa paikkoja, joihin ei tarvinnut pahemmin taloja rakentaa. Rakentaminen kun ei ole ilmaista, Arvi tietää.  

Arvi kertoo, että hänellä ja Mikolla jutut ja ajatukset toimivat yhteen. 

– Mikko osasi olla ärreäkin välillä, mutta mitäpä siitä. Mikolla oli tapana ottaa kauniita naisia elokuviinsa, ja minä sain olla joskus kuuntelijan roolissa, kun nämä kaunottaret kävivät juttusilla. Minä sanoi, että jos ei mene näyttelijällä niin kuin ohjaaja toivoo, niin silloin se voi ärähtää. Ohjaajan työ on paineenalaista työtä, Arvi pohtii ja kertoo, kuinka Lahdessa Mona -elokuvaa tehdessä kuvauspaikalla pyöri itse Liana Kaarina. 

– Kyllä niillä taisi olla jotain meneillään. Mikolla oli silmää naiskauneudelle, Arvi naurahtaa. 

Arvi muistelee elokuva-uraansa mielellään. Elokuvia tehdessä pääsi vaihtamaan maisemaa ja olemaan mukana töissä, jotka eivät olleet niitä aivan tavallisia työmiehen hommia. Arvi pääsi käymään Lontoossakin asti. 

– Siellä pitäisi maaseutulaisten käydä kahtomassa miten ihmiset ajavat autoilla väärällä kaistalla niin lähellä toisiaan. Lentokoneitakin lensi yläpuolella niin paljon, ettei niitä ennättänyt laskea.

(juttu jatkuu kuvan alla)

Tunnetko mistä Mikko Niskasen elokuvasta on tämä hattu peräisin?

Mikolla jäi elokuvien tekeminen kesken, mutta Arvilla työt jatkuivat. Lista on pitkä: Vääpeli Körmyjä Arvi oli tekemässä neljän elokuvan verran ja Röllejä kolme. Krediittlistalta löytyy myös elokuvat Talvisota sekä Rukajärven tie. Arvi on ollut mukana 27:n elokuvan teossa. 

Arvi etsi Rukajärven tie -elokuvaan hirsitaloja karjalaiskylän rakentamista varten. 

– Oikeanlaisia hirsitaloja ja -aittoja piti löytää parikymmentä ja sitten purkaa ja siirtää ne kohtauspaikalle Puolangalle kasattavaksi. Sitten ne sitten poltettiin ja räjäytettiin. Saatiin kovalla työllä valmiiksi ja sitten räjäytettiin kappaleksi. Siinä oli osaltaan hulluuttakin, mutta pitihän sen näyttää valkokankaalla kuin oikeassa sodassa. Kohtaus piti saada kerralla purkkiin, sillä olisi tullut kalliiksi lähteä etsimään uusia taloja, Arvi sanoo. 

Myös Röllejä kuvattiin Puolangalla. 

– Se Röllin käyttämä katapultti on minun käsialaani, Arvi vinkkaa.

Yksi iso työ on maininnan arvoinen. Arvi oli muuraamassa Pekka Parikan ohjaamaan Talvisota -elokuvaan Äyräpään kirkkoa.

– Haapamäelle pystytettiin valokuvan mukainen Äyräpään kirkko, jolla oli korkeutta 12 metriä ja siihen meni 6000 tiiltä. Onneksi sattui lauha talvi. Koska oikea kirkko oli tuhoutunut sodassa, piti kopiokin sitten tuhota, Arvi naurahtaa. 

Hän muistelee, kuinka sotaelokuvien lavastukseen käytettiin paljon aikaa ja energiaa. 

– Tuotiin näreitä aukealle kuvauspaikalle ja pystytettiin metsä. Joskus tuotiin paikalle lunta kuorma-autoilla, Arvi kertoo. 

– Lavastuksille oli suunnittelijat olemassa, mutta en minä niistä välittänyt, vaan tein omin päin. Rölliin oli otettu oikein piirtäjät, mutta en minä niitä piirustuksia kahtonut vaan heitin roskiin. Kerran tuli riitakin, kun en suostunut tekemään mitä halusivat. 

Se oli silloin ja se oli sitä aikaa. 

– Semmoista niin ja taakse jäänyttä elämää. Nyt saa nuoremmat tehdä tietokoneella, vaikka ei ne vastaa todellisuutta. Ei minulla niitä aikoja niin ikäväkään ole, mutta mukava on elokuvan tekoa muistella.

Ja taitaa olla syytä ylpeilläkin. Arvin tupaa koristaa elokuvajulisteet ja elokuvista kertovat aikakauslehdet ovat heti käden ulottuvilla. Elokuvien VHS-kasetit ovat siistissä rivissä kirjahyllyssä. 

– Täällä käy uteliaita kahtomassa ja kyselemässä ja mielelläni minä näitä juttuja kerron. 

Mikon elokuvista Arvi nostaa esiin Kahdeksan surmanluotia, vaikka hän ei itse elokuvan teossa ollutkaan. 

– Olin Mikon mukana, kun kävimme haastattelemassa Tauno Pasasta. En osaa sanoa, minkälainen kokemus se minulle oli, mutta sen voin sanoa, että olen miehen nähnyt. Ei siitä olisi arvannut, että se niin ärhäkkään touhuun sortui.

Arvi kaivelee kätköistään mustan huopahatun, asettaa sen päähänsä ja arvuuttelee, mistä elokuvasta hattu on peräisin. Ei tarvitse kauan miettiä. Sehän on Aale Mantilan esittämän Korpelan isännän eli Satusedän hattu. Sen, joka tuli muuraamaan uunia elokuvassa Elämän vonkamies. 

– Mikko iski tämän päähäni, ja sanoi, että se sopii kuin valettu, Arvi Koljonen nauraa ja pistää hatun takaisin visusti omalle paikalleen.

Hörönlöröä, sanoi Mikko Niskanen vuonna 1981 lehtimainoksista, jossa kerrotaan hänen olevan menossa naimisiin kotimaisen elokuvan povikaunottaren, Liana Kaarinan kanssa. 

– Lianalta alkaa mainoskikat ehtyä ja siksi tässä viimeisessä ei ole siteeksikään totta. Naisten- ja muun roskalehdistön on puolestaan valmis kertomaan mitä tahansa muutaman irtonumeron lisälevikin takia, ärjyi Mikko soittaessaan Sisä-Suomen Lehdelle. 

Samalla soitolla Mikko oikaisi myös muita hänen ympärillään velloneita huhuja. 

– En ole ryhtymässä sitoutumattomaksi presidenttiehdokkaaksi. Minulla on parempaakin tekemistä kuin tavoitella presidentin tai vaikkapa Konginkankaan kunnanjohtajan virkaa, oikaisi Mikko Parisiista asti soittamassaan kaukopuhelussa. 

Teksti ja kuvat: Marjo Steffansson

Vastaa

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKISANOMAT OY
Torikatu 4, 44100 Äänekoski
Ma-to 9–13 • Pe suljettu
Puhelin 040 565 0941

 

TOIMITUSmarjo@aksa.fi
Marjo Steffansson
päätoimittaja 040 841 2945

MARKKINOINTIilmoitus@aksa.fi
Pirjo Hakkarainen
myyntipäällikkö 040 565 0941
Marjut Kinnunen
myyntineuvottelija 040 730 4234
etunimi@aksa.fi

 

ILMOITUSVALMISTUS JA -AINEISTO
ilmoitus@aksa.fi

Tietosuojaseloste »
© Äänekosken Kaupunkisanomat Oy

AD Alfred
Elysium Solutions Oy