ÄKS

Mielipide: Vahvistetaan osallistuvaa budjetointia

23.03.2021 13:24 (muokattu 23.03.2021 18:41)
Osallistava budjetointi lisää päätöksenteon kiinnostavuutta sekä osallistaa kuntalaista.

Kesäkuussa 2017 voimaan tullut kuntalain pykälä 22 § kannustaa osallistuvan budjetoinnin soveltamiseen. Pykälässä sanotaan, että asukkaiden osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää järjestämällä mahdollisuuksia osallistua kunnan talouden suunnitteluun.

 

Osallistuva budjetointi tarkoittaa talouden ja demokratian yhdistämistä. Asukkaat otetaan mukaan pohtimaan ja myös päättämään siitä, mihin taloudelliset resurssit käytetään. Miten kevyen liikenteen väylät, viheralueet ja liikuntapaikat toteutetaan? Mihin koulut ja päiväkodit sijoitetaan? Vaikka valtuusto päättääkin kuntatalouden isoista linjoista ja kokonaisuuksista, kuntalaisia kannattaa kuunnella. 

Tuloksena voi olla osuvampia palveluja ja tyytyväisempiä asukkaita. Osallistuva budjetointi on myös talouden, demokratian ja käytännön tekemisen yhdistämistä. Asukkaiden kanssa voidaan pohtia, mistä löydetään resursseja toteuttaa sellaisia yhteisesti tärkeiksi koettuja asioita, joihin kunnan omat resurssit eivät yksinään riitä.  Sen avulla pystytään ottamaan käyttöön uudenlaisia toimintatapoja ja keskustelevaa toimintakulttuuria.

Osallistuvassa budjetoinnissa asukkaat pääsevät ehdottamaan ja päättämään rahoituksesta pienehköille investoinneille, joita he pitävät tärkeimpinä

Toteutustapoja osallistuvaan budjetointiin voisi olla monia. Tavallisin voisi olla ehdottaminen nettikanavan kautta, tarvittaessa äänestys ja toteuttaminen. Toteuttamisen voisi hoitaa alueen asukkaat, kunta tai kolmas sektori.

Toimintatapa lisäisi Äänekoskella yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta kunnan asukkaiden ja kunnan välille. Kyläyhdistyksillä, kaupunginosilla sekä järjestöillä olisi mahdollisuus osallistua budjetointiin. Lisäksi kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet lisääntyisivät ja samalla ymmärrys rajallisten resurssien jakamisesta. Samalla voisi ottaa pohdintaan alueneuvostojen perustamisen edistämään kuntalaisten alueellista asioihin vaikuttamista. Alueneuvostoilla voisi olla oma budjetti toiminnalleen.

Leila Lindell, Henna Penttinen, kuntavaaliehdokkaat keskusta

Vastaa

  1. Reetta Korjonen sanoo:

    Leila ja Henna, olen ollut Laukaassa 1980 luvulla sellaisen kokeilun kylävetäjänä Vehniällä kuin SOFY-projekti. Siinä juuri samoin kunta antoi kylälle päätösvaltaa tietyn summan per asukas kylässä. Tästä he saivat jakaa sen niihin hankkeisiin, jotka olivat kylän mielestä tärkeitä. Sillä tehtiin valoja, kunnostettiin uimarantaa, koulun pihaa kaunistettiin ja kulttuuritekona tehtiin talkoilla ja saatiin rahaa merkittävän kyläkirjan julkaisuun. Todella tasapuolinen, kun oli sama summa asukasta kohti. Valtuusto sai tietysti hyväksyä isompiakin hankkeita, jos ne olivat perusteltuja.
    Tämä motivoi talkootyötä ja antaa lisää kapasiteettia pelkän kuntarahoitteisten työn lisäksi.
    Ainoa negatiivinen asia oli, että taajamien ihmiset olivat kaikkien huonommin osallisia ja haluttomia kehittämään omia olosuhteiltaan.
    Kannatan lämpimästi ajatusta.
    Reetta Korjonen

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKISANOMAT OY
Torikatu 4, 44100 Äänekoski
Ma-to 9–13 • Pe suljettu
Puhelin 040 565 0941

 

TOIMITUSmarjo@aksa.fi
Marjo Steffansson
päätoimittaja 040 841 2945

MARKKINOINTIilmoitus@aksa.fi
Pirjo Hakkarainen
myyntipäällikkö 040 565 0941
Marjut Kinnunen
myyntineuvottelija 040 730 4234
etunimi@aksa.fi

 

ILMOITUSVALMISTUS JA -AINEISTO
ilmoitus@aksa.fi

Tietosuojaseloste »
© Äänekosken Kaupunkisanomat Oy

AD Alfred
Elysium Solutions Oy