ÄKS

Miten Konginkankaalta lähtijä sopeutui Ruotsiin?

18.04.2020 13:38
Kuva on tehty Juuret Keski-Suomessa -tunnukseksi.
Konginkankaalla tehdään jättimäistä työtä, ja pian valmistuu kirja, joka kantaa nimeä Konginkankaalta maailmalle.

Tapahtumaan kutsuttiin ulkosuomalaisia esiintymään ja kertomaan elämästään tänne juurilleen Konginkankaalle. Me vahvistamme heidän juuriaan toivottamalla heidät tervetulleiksi, tarjoamalla parasta ja esittämällä näyttelyssä kuvina kertomuksia heistä ja heidän ikätoveriensa elämästä. Korona, valitettavasti, siirtää tapahtumaa vuodella eteenpäin vuoteen 2021. Voit siis tottua tähän kuvaan: Juuret Keski-Suomessa -tapahtuma – se tulee!

Kirja valmistuu

Kömin Killan kirja Konginkankaalta maailmalle sen sijaan taittovalmis, siitä iloitsemme!  Se kertoo yli sadan lähtijän tarinat. Kirja on kuvitettu 200 kuvalla, joita ihmiset ovat lähettäneet. Siellä näkyy kellanvihreä Saab Viking-linjan autojonossa, Hilkka Hämäläisen työporukka Volvolta, Jari Hultin kalansaalis, Alex Hytösen lokikirja maailmanympärysmatkalta – ja paljon muuta.

Sopeutumisvaikeuksia

Suomalaisten sopeutuminen Ruotsiin on ollut kaikkea muuta kuin helppoa. Kirjan tarinat kuvaavat vaihe vaiheelta, mitä sopeutuminen tarkoitti. Se tarkoitti itsensä muuttamista suhteessa kaikkeen.  Tässä muutama esimerkki.

Tuttuja ruokia ei ollut saatavissa, kuten nykyisin,: karjalanpiirakat, ruisleipä, makkara. Tuotteiden vastineet eivät oikein natsanneet kaivatun maun kanssa. Missä tiskikaappi? Eikö siis ole? Tuli kaipaus kuivauskaapin ja tiskiharjan perään, ne kun olivat itsestään selvyyksiä. Työmies kaipasi saunaa. Ruotsalainen sauna, jonne veden vienti oli ehdottomasti kielletty? Siksi suomalaiset hommasivat itselleen ja porukalleen oman saunan niin pian kuin suinkin. Liikenteessä oli pikku nikotus, kun piti oppia ajamaan vasemmanpuolisesti, vuoteen 1967 asti. Onnistuihan se. Ruotsissa työporukka ’diskuteerasi’ eli yhdessä pohdittiin, miten tehdä, ja sitten päätettiin.  Suomessa oli totuttu että määräykset tulivat pomolta.

Suomalaisen kehusanat ovat säästeliäitä: mieluummin ”moitteeton” kuin ”aivan loistava” hyvän suorituksen jälkeen. Mutta jos aikoo myydä metsäkoneita tai tulla valituksi työpaikkaan, ei riitä kehua konetta tai itseään ”moitteettomaksi”. Jostakin on löydyttävä kehusanoja. Oli muututtava siinäkin. Oli opittava kehumaan. Ja siinä samalla omakin itsetunto parani ja tuli varmuutta olemiseen.

Myönnetään, ettei Suuren Ruotsiin muuton aikana ei kehusanoja työpaikkaa hakiessa tarvittu, kun työhönottajat odottivat portilla ja ottivat miltei jokaisen. Mutta kielitaitoa tarvittiin. Kansakoulupohjalta oli melkoinen haaste ymmärtää, mitä pyydettiin tekemään ja miksi. Onneksi aiemmin tulleet suomalaiset auttoivat loistavasti niin työssä kuin viranomaisasioissa. Ja tulkkejakin sai. Vastaajat antoivat kiittävää palautetta ruotsalaisten ja suomalaisten ystävällisyydestä apua pyydettäessä. Oli nöyrryttävä autettavaksi.

Moni muutosta vaativa asia oli näkymätön. Piti ymmärtää palkkaperusteet, ylityökäytännöt ja pitää puolensa. Aina ei toteutunut se, mitä luvattiin.  Tarvittiin sisukkuutta ja sitkeyttä. Piti ottaa riskejä, kuten yli 14-tuntiset työpäivät riskialttiissa työssä. ”Slå näven på bordet”/Nyrkkiä pöytään -asennetta tarvittiin joskus, jos aikoi pitää päänsä. Yksikin vastaaja sanoi: ”Kun tiesivät, että suomalainen sisu oli vastassa, kyllä ne perääntyi. ” Ulkomaiset työnantajat arvostivat suomalaisten luotettavuutta- sana piti. Lapset oppivat koulussa ruotsia, eivätkä halunneet välttämättä kotonakaan puhua enää suomea. Se oli joillekin vanhemmille vaikea pala. Monenlaiset olivat haasteet. ”Jos olisin voinut. siitä paikasta olisin lähtenyt takaisin.”

”Että kannustetaan, kehutaan”

Kaiken taistelun jälkeen 80% lähtijöistä sanoo lähdön kannattaneen. Avoimuus lisääntyi, avarakatseisuus toisia kulttuureja kohtaan kasvoi ja ”minä itse” muuttui. Vahvemmaksi, luottavaisemmaksi, rohkeammaksi. Mistä ulkosuomalainen on kiitollinen?  ”Koulutuksesta, vakituisesta työstä, autosta, pystyy käymään Suomessa. Että kannustetaan, kehutaan. Ystävällisiä, sanovat ystävällisiä (asioita). Haaveet pystyy toteuttamaan. Konginkangas ja Keitele on maailman kaunein paikka.” Konginkankaalta maailmalle -kirja kertoo kokijoiden omin sanoin mitä sopeutuminen tarkoitti.

Marjatta Huhta

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKISANOMAT OY
Torikatu 4, 44100 Äänekoski
Ma-to 9–13 • Pe suljettu
Puhelin 040 565 0941

 

TOIMITUStoimitus@aksa.fi
Marjo Steffansson
päätoimittaja 040 841 2945
Riina Nygrén
toimittaja 050 337 0028

MARKKINOINTIilmoitus@aksa.fi
Pirjo Hakkarainen
myyntipäällikkö 040 565 0941
Marjut Kinnunen
myyntineuvottelija 040 730 4234
etunimi@aksa.fi

 

ILMOITUSVALMISTUS JA -AINEISTO
Max Steffansson – ilmoitus@aksa.fi

Tietosuojaseloste »
© Äänekosken Kaupunkisanomat Oy

AD Alfred
Elysium Solutions Oy