Eerolankadun palvelutalohanke on jo pian harjassa. Kävimme rakennustyömaan laidalla kuuntelemassa missä mennään.
Äänekosken Asumispalvelusäätiön omistaman Eerolankadun palvelutalohanke on edennyt aikataulussa. Rakennustyöt alkoivat syyskuussa 2021 ja tupaantuliaisia on tarkoitus viettää jo loppuvuodesta. Palvelutaloon tulee 60 ryhmäkotihuonetta, jotka soveltuvat vanhusten palveluasumiseen ja erityisesti muistihäiriöisille asiakkaille.
Rakennus sijaitsee kaupungin omistamalla maa-alueella aivan Kuhnamon rannalla, Piilolan palvelukeskuksen naapuritontilla. Hankkeen kustannusarvio on 8,8 miljoonaa euroa ja kohteen bruttopinta-ala on 3000 neliömetriä.
Säätiö on saanut Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselta (ARA) hankkeeseen korkotukilainan ja investointiavustuksen, joka antaa raameja suunnittelulle ja toteutukselle.
– Säätiö omistaa rakennuksen ja antaa sen kokonaisuudessaan vuokralle Äänekosken kaupungille. Kaupunki järjestää ja tuottaa palveluasumista rakennuksessa, valitsee vuokralaiset rakennuksessa oleviin asuntoihin ja toimii asukkaiden vuokranantajana, säätiön puheenjohtaja Matti Virtanen kertoo.
Rakennuksen valmistuttua ei kaupunki toimi palveluiden järjestäjänä ja tuottajana tai asukkaiden vuokranantajana, sillä toimintojen järjestäjänä toimii Keski-Suomen hyvinvointialue, jolle tehtävät siirtyvät ensi vuoden alusta lukien.
Äänekoskella ikäännytään keskiarvoa nopeammin ja sairastuvuus on todella korkealla tasolla. Eerolankadun rakannustyömaahan tutustumiskäynnin teki Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo.
– Keski-Suomi on suurimpia voittajia sote-uudistuksessa, sillä tähän asti kunnat ovat siellä alibudjetoineet palveluiden rahoituksen ja tason. Valtionrahoitukseen siirrytään pikkuhiljaa vuosikymmenen loppuun, jolloin rahoitus tulee kaikkialle niiden todellisen sairastavuuden ja muiden sote-menoja lisäävien mittareiden perusteella. Keski-Suomessa uudistus voi siis parantaa palveluita merkittävästikin, mikäli valitut valtuutetut panostavat julkisten palveluiden peruskorjaukseen. Tulevaisuus voi muutenkin olla valoisa – maakuntaverosta ei näissä vaaleissa päätetty, mutta jos eduskunta sen myöhemmin säätää, on Keski-Suomi silloinkin suurimpia voittajia ja valtiovarainministeriön laskelmien mukaan voisi joko alentaa veroja tai parantaa palveluita entisestään. Verohan ei tule nykyisten verojen lisäksi, vaan korvaisi pienen osan valtionverosta, Saramo laskee.
Äänekosken palvelujohtaja Saara Paananen kertoi Saramolle näkemyksensä Äänekosken tilanteesta. Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa Äänekoskella voimakkaasti ja suurin kasvu tulee vuoteen 2030 mennessä. Tähän on löydettävä ratkaisuja jo nyt.
– Äänekoskella on jo tehty paljon palvelurakenteen eteen. Meillä on ollut todella laitosvoittoinen kunta, ja olemme keventäneet palvelurakennetta toiseen suuntaan. Ikääntyneiden joukko kasvaa ja meidän tulee monipuolistaa toimintojamme, ja löytää uusia keinoja, joilla turvataan ikäihmisten hyvinvointi. On selvää, että tarvitsemme tulevaisuudessakin palveluasumista ja se on yksi palvelu monien joukossa. Eerolankadun palvelutalo tulee todelliseen tarpeeseen, sillä meillä on vanhusten hoivapuolella kiinteistöjä, joissa on omat haasteensa toimintojen suorittamiseen, Paananen sanoo.
Piilolan palvelukeskuksen johtaja Kristiina Pikkupeura on huolissaan muistisairauksien lisääntymisestä.
– Ennusteiden mukaan joka kolmas sairastuu muistisairauteen, on selvää, että muistisairaat ovat se joukko, joka tulee tarvitsemaan tuettuja asumismuotoja.
Eerolankadun kiinteistöön tulee erityyppistä neljä solua, joissa jokaisessa 15 paikkaa.
– Vanhuspalveluiden henkilöstö on otettu hienosti mukaan suunnittelutyöhön. Olemme kiitollisia, että meitä on kuultu. Suunnittelussa on konsultoitu myös geriatria ja muistihoitajia sekä Novan kuntoutusohjaajaa, Pikkupeura kiittelee, mutta harmittelee, ettei taloon saada sopimaan haluttua toiminnallista tilaa tarpeeksi.
– Neliöt ovat rajalliset.
Eerolankadulle muuttava saa oman asunnon ja väritykseen on kiinnitetty huomiota.
– Juuri sillä ajatuksella, että värit ovat kodikkaita. Tämä on tärkeää juuri muistisairaita ajatellen, Pikkupeura sanoo.
Virtanen sanoo, että ARA rajoittaa rakentamista.
– Säätiö ei voi ylittää kustannuksia, mutta teemme nyt parhaan mahdollisen talon. Olemme saaneet mukaan ehdotuksiamme, ja olemme siitä hyvillämme.
Paananen kertoo, kuinka kaupungilla on monta säätiötä, joiden kanssa tehdään hyvää yhteistyötä.
– Säätiöt tarjoavat asumistiloja ja ovat meille tärkeitä yhteistyökumppaneita. Äänekoskella palvelut on tuotettu hyvin pitkälle omana toimintona. Henkilöstön saatavuuteen voisi yksityisen mukaan tulo auttaa henkilöstön kuorman jakamisessa ja keventämisessä, Paananen pohtii.
Saramo sanoo, ettei Vasemmistoliitto kategorisesti vastusta yksityisiä palveluita.
– Monessa kunnassa ollaan menty siihen, että kunta ei enää pystyi itse vastaamaan palveluiden tuottamisessa. Toivottavasti hyvinvointalueilla rahat ohjataan palveluihin, ei sijoittajille.
Saramo laskee, että sote-palveluiden kustannuksista valtaosa on henkilöstökustannuksia.
– Sijoittajien vaatimia jopa 10 prosentin tuottoja ole mahdollista saavuttaa ilman henkilöstöstä ja palvelun inhimillisyydestä leikkaamatta. Jatkossa yksityiseltä pitäisi ostaa vain silloin kun siitä on hyötyä – ei ideologisista syistä tai velan keinotekoiseksi siirtämiseksi taseesta käyttömenojen puolelle. Vain silloin kun hinta on järkevä ja laadusta voidaan mennä takuuseen. Enää koskaan emme saa joutua tilanteeseen, jossa esim. vanhukset ja vammaiset ovat heitteillä koska julkinen sektori on muutaman suuryrityksen armoilla. Jos yksityinen on vahvempi kuin julkinen, se ei ole hyvä yhtälö.
– Meillä se on onneksi toisinpäin. Säätiöt ovat olleet välttämättömiä instrumentteja rahoituksen saamisen suhteen. Koska meillä on ikääntyviä ja sairastuneita paljon, on meillä myös paljon voitettavaa uudella hyvinvointialueella, sanoo tuore aluevaltuutettu Sirpa Martins.
