Suomesta löytyi paikka, jossa voin olla oma itsensä. Yrityksen perustaminen maahanmuuttajana oli haastavaa muttei mahdotonta.
Olen Suomessa asuva venäläistaustainen muusikko ja yrittäjä. Koen Suomen omaksi maaksi ja suomea omaksi kieleksi, vaikka kyllä kirjoitan välillä ilman pilkkua ja puheessa kuuluu jännä ”virolainen” korostus.
Epäsosiaalisena erakkona olen Suomessa kuin kotona: Täällä saa olla puhumatta ja hymyilemättä, pukeutua rennosti ja saa olla niin epänaisellinen kuin luonnollisesti olenkin saamatta joka puolelta ohjeita siitä, miten minun pitäisi muuttua, laihtua ja käydä shoppailemassa.
Saa olla oma itseni häiritsemässä ketään.
Suhtautuminen erilaisuuteen sen monissa muodoissa on mielestäni Venäjän suurin ongelma, ja olin siellä selvästi erilainen. Kaikki – arvomaailmani, musiikkini, koko olemukseni – oli niin syvässä ristiriidassa ympäristöni kanssa, että maahanmuutosta muodostui ainoa vaihtoehto. Onneksi nykymaailmassa saa itse valita paikan, missä haluan asua.
Muutin Suomeen vuonna 2009, alkuperäinen tarkoitus oli suorittaa maisteriopinnot Jyväskylän yliopistossa.
Voin rehellisesti sanoa, etten koskaan valmistunut, ainakin tähän asti, minussa ei löytynyt sitä musiikkitieteilijän ainesta. Mutta yllättäen löytyi muusikko ja yrittäjä.
Yrittäjyydestä vanhempieni akateemisessa perheessä ei juurikaan puhuttu mutta päätin kiellettyä hedelmää silti maistaa. Yritykseni Sonic Poetry täytti juuri vuoden. Yrityksen perustaminen maahanmuuttajana ilman kontakteja ei ollut helppoa, mutta olen oppinut ja olen edelleen oppimassa paljon.
Suomessa saan valtavan inspiraation luonnon läheisyydestä ja rauhasta, joka mahdollistaa ja nopeuttaa musiikin ja runojen syntymistä.
Saimme mieheni Henryn kanssa myös täällä maaseudulla riittävän ison talon, jossa monet koko elämän unelmat, kuten oman studion perustaminen, toteutuivat. Musiikki nyt vie kodistamme jo neljä huonetta. Koti löytyi niin irlantilaiselle haroulle ja erilaisille kanteleille kuin 1980-luvun synteettisaattoreille.
Olen löytänyt Suomessa ainutlaatuista kulttuurista rikkautta: kansanmusiikki, kansanrunous, Aino Kallaksen novellit, Minna Canthin näytelmät, Edith Södergran, Eeva-Liisa Manner esimerkkeinä. Vaikka Suomi ei näytä kartalla yhtä suurelta kuin Venäjä, suomalainen kulttuuri on mielestäni suuri rikkaus.
OLGA KOLARI
TiesiX?
Monikulttuurisia tuulahduksia palsta on JyvÄä maahanmuuttajatyöhön hankkeen ja ÄKS-lehden yhteistyössä toteuttama sarja. Palsta ilmestyy kerran kuussa lehdessä ja netissä. Palstalla esittäytyy Äänekoskelaisia maahanmuuttajia tuoden esille tarinan oman kulttuurin näkökulmasta.
JyvÄä maahanmuuttajatyöhön hanke on Keski-Suomen Opiston toteuttama hanke, joka on selvittää millaista maahanmuuttajatyötä Äänekoskella tehdään ja ketkä sitä toteuttavat.
Hanke yhdistää maahanmuuttajatyötä tekeviä ja aktivoi uusia toimijoita mukaan.
Yhteistyötä tehdään myös Jyväskylässä tätä työtä tekevien kanssa jakaen kokemuksia ja näkemyksiä. JyvÄä hanke järjestää erilaisia tilaisuuksia maahanmuuttajatyöhön liittyen.
Jos sinulla on kysyttävää tai ideoita, ota yhteyttä, hanna.kemilainen@ksopisto.com
