ÄKS

Muualle muuttaneet – Konginkankaalla tehdään tärkeää tutkimustyötä

29.11.2019 11:02
Marjatta Huhta ja Miia Vasama iloitsevat materiaalin paljoudesta, mitä haastattelut toivat mukanaan. 
Kömin Killan jättimäinen työ on päässyt jo hyvään vauhtiin. Konginkankaalta maailmalle lähteneistä on kyselytutkimukseen vastannut  93 henkilöä ja haastateltukin yli 50, sekä lähteneitä että palanneita. Aineettoman kulttuurin säilyttäminen on pala Suomen historiaa ja erittäin arvokasta työtä.

 

Projektin vetäjä, hankkeen päätoimittaja, emerita-yliopettaja, Konginkankaalle paluumuuttanut ja Ruotsissa asunut Marjatta Huhta kertoo huikeita elämäntarinoita Konginkankaalta maailmalle lähteneistä. Jokaisen tarina on omanlaisensa, eikä aina polku maailmalle ole ollut sileä, mutta haastattelujen perusteella voidaan sanoa, että perussävy on varsin positiivinen.

– Tutkimuksesta piti tulla vain kirja, mutta tulee paljon muutakin, Marjatta Huhta nauraa.

Huhta iloitsee tutkimusvaiheen aikana tulleesta runsaasta materiaalimäärästä: valokuvien lisäksi on löytynyt lehtileikkeitä, esineitä ja muuta mielenkiintoista.

Kysely postitettiin 215 henkilön osoitteisiin. Ensin oli tietenkin pitänyt löytää osoitteet, johon kirje lähetettiin.

– Tämä on ollut Kömin Killalle melkoista salapoliisityötä. Kirjeiden vastauprosentti oli lähes 50, joten tästä ei voi olla kuin kiitollinen, Huhta sanoo. Kyselyt piti toimittaa osa englanniksi ja ruotsiksi, koska kaikilta ei enää suomen kieli luista.

Konginkankaalta maailmalle -kirja julkaistaan Konginkankaan kesäpäivillä 26. kesäkuuta. Kirjan kasaamisen ohella valmistellaan Juuret Keski-Suomessa -tapahtumaa.

– Osa saadusta materiaalista  menisi hukkaan, jos emme järjestäisi näyttelyä ja seminaaria, johon on jo ilmoittautunut suuri joukko haastateltuja. Kylälle on tulossa jumbosuuri tapahtuma, Huhta lupaa.

Myös työväentalolla tapahtuu, kun sinne kokoontuvat muuttajat muistelemaan elämänvaiheita. Luvassa on myös sketsejä elävästä elämästä.

– Esittelemme jokaisen vieraan erikseen, ja kuulemme mielenkiintoisia tarinoita.

Kirkossa järjestettävään ekumeeniseen siirtolaismessuun saadaan siirtolaiskuoro, ja Konginkankaalta lähtöisin olevat, nykyään Ruotsissa asuvat, pappi ja kanttori toimittavat. Tulossa on siis melkoisen monikulttuurinen sessio, jossa ohjelmaa on Amerikasta asti, Huhta vinkkaa.

Hankkeessa on tutkittu ulkomaille muuttaneiden elämänkaarta.

– Kirja valottaa Konginkankaalta maailmalle muuttaneiden elämää nyt ja silloin, harrastuksia, työtä, perhe-elämää ja rakkaustarinoita.

Monille muuttajille avautui mahdollisuus opiskeluun, uraputkeen ja parempaan palkkatasoon. Huhta on tavoittanut korkeasti koulutettuja, siinä missä raskainta valimotyötä tehneitä siirtolaisia. Ammattien kirjo mykistää.

– Yhteydenotto kotimaasta on otettu iloisen yllättyneenä vastaan. Ollaan oltu otettuja, kun tavallisen ihmisen elämäntarina kiinnostaa, Huhta kertoo. Yksi vastaaja sanoi: ”Ihanaa, kun kotimaata nyt kiinnostaa minun elämäni.”

Konginkangas oli yksi Suomen muuttotappiokunnista, jolloin suuri joukko paikkakuntalaisia muutti työn perässä ulkomaille. Vuosisadan vaihteessa suunta oli USAhan ja Kanadaan, ja –60-70-luvuilla otettiin suunta Ruotsiin. Suomen syrjäseuduilta, kuten Konginkankaalta oli vaikea löytää töitä 1960- ja 1970-lukujen rakennemuutoksen seurauksena.

– Olemme tavoittaneet runsaasti näitä Ruotsiin muuttaneita. Amerikkaan lähtijöitä ei ole enää elossa, joten se osuus jää hieman ohueksi, Huhta harmittelee.

Yksi myytti murretaan kirjan sivuilla. Sotalapsien osaa on kuvattu raskaaksi ja traumaattiseksi.

– Täältä lähteneillä vaikuttaa olevan hyvin positiiviset kokemukset, Huhta kertoo.

Yksi asia on noussut pintaan: vaikka kotimaa muuttuikin, on kielitaito usein haluttu säilyttää.

– Eräs haastatelluista kertoi, kuinka ruotsi on musta-valkoinen kieli, ja kuinka äidinkielestä löytyy miljoonia värejä. Hän kertoi, että kielitaito on viimeinen joka jättää kahden maan kansalaisen, jonka sydän sykkii Suomelle.

Hanke kestää kaksi vuotta. Pari viikkoa sitten saatiin avuksi palkkatuen turvin Äänekoskella asuvan, mutta Konginkankaalta juuret saaneen Miia Vasaman. Vasama on päässyt jo hyvin vauhtiin.

– Uppouduin aiheeseen innolla, ja ihmettelen, kuinka pääsin työhön kiinni näin nopeasti, Vasama sanoo.

Vasamaa työllistää tällä hetkellä tietojen käsittely sekä haastattelunauhojen purkaminen.

– Parhaillaan kuuntelen äänitteitä läpi ja täydennän haastattelulomakkeilta, puolen vuoden pestin saanut Vasama kertoo.

Huhta on löytänyt kirjaan lähtemisen rikkauksia, kehitystarinoita siitä, millaista rikkautta lähtemisen rohkeus tavoitti.

– Tarinoissa näkyy kuinka elämä aloitettiin alusta, ja kuinka päästiin ponnistamaan uuden alun vuoksi pitkälle. Onneksi lähtörohkeus synnytti useimmille pelkkää hyvää.

Projekti tuo esiin monisyisiä tarinoita, ja tallentaa samalla paikallishistoriaa.

– Nyt me hoidamme omalta osaltamme täältä lähteneiden juuria, ja osoitamme paluumuuttajien arvon. Toivomme, että muuttajien ratkaisut tulevat näkyviksi, syntyy dialogia ja lisää erilaisuuden arvostusta. Väitän, että tämä on tärkeää kulttuurityötä, ja toivon, että Äänekoski osaa sitä arvostaa. Konginkangas on hyvin tyypillinen muuttopaikkakunta, ja sillä lailla tämä tutkimus lisää koko Keski-Suomen muuttoliikkeen ymmärrystä. Siirtolaisten tarinoissa on paljon, mistä ottaa oppia, Huhta sanoo.

ÄKS seuraa projektin etenemistä ja tapahtumien suunnittelua. 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKISANOMAT OY
Torikatu 4, 44100 Äänekoski
Ma-to 9–13 • Pe suljettu
Puhelin 040 565 0941

 

TOIMITUStoimitus@aksa.fi
Marjo Steffansson
päätoimittaja 040 841 2945
Riina Nygrén
toimittaja 050 337 0028

MARKKINOINTIilmoitus@aksa.fi
Pirjo Hakkarainen
myyntipäällikkö 040 565 0941
Marjut Kinnunen
myyntineuvottelija 040 730 4234
etunimi@aksa.fi

 

ILMOITUSVALMISTUS JA -AINEISTO
Max Steffansson – ilmoitus@aksa.fi

Tietosuojaseloste »
© Äänekosken Kaupunkisanomat Oy

AD Alfred
Elysium Solutions Oy