Pentti Sipiläinen joukkoineen vastaa siitä, että sellutehdas toimii sulavasti. Kunnossapidon merkitys lisääntyy kokoajan, onneksi helpotus kasvaviin odotuksiin löytyy muun muassa mobiiliteknologiasta.
– Tuotanto ei saa pysähtyä, tehtaan on jatkuvasti käytävä suunnitellusti, Botnia Mill Servicen tulosyksikön päällikkö Pentti Sipiläinen toistaa useaan otteeseen haastattelun aikana.
Jokainen ymmärtänee selittämättäkin, että 30-vuotiaan sellutehtaan tuotantokoneiden on jyskytettävä taukoamatta ja lujaa tahtia, jotta tehdasvanhus takoo yhdellä linjallaan yli puoli miljoonaa tonnia sellua vuodessa. Uusia tuotantoennätyksiäkin syntyy edelleen.
Sipiläisen mukaan menestyksen kaava on yksinkertainen: ennakoivat korjaukset, oikein suunnatut investoinnit, nopea toiminta häiriötilanteissa ja tehokas toipuminen häiriöistä.
– Oikeastaan me olemme malliesimerkki. Äänekosken sellutehtaalla kunnossapito toimii paremmin kuin muualla Suomessa, meiltä otetaan oppia, Sipiläinen toteaa lankeamatta suurempaan itsekehuun.
Alalla työskentely vaatii ammatillista nöyryyttä, jatkuvaa oman toiminnan kriittistä tarkastelua ja kehittämistä. Kunnossapidon merkitys lisääntyy teollisuudessa sitä mukaa, kun tuottavuusodotukset kasvavat kireässä kilpailussa.
– Yleisesti tuotannon vaatimustaso nousee, mutta käytettävät resurssit vähenevät.
ERÄS TUTKIMUS selvittää alan toimintamallien olevan parhaillaan murroksen kourissa, toisaalla hehkutetaan teknologian mahdollistamasta merkittävästä mullistuksesta. Sipiläinen pohtii hetken ja toteaa, ettei käsillä ole mikään erityinen tilanne.
– Muutos on jatkuvaa. Ei tällä alalla voi pysähtyä. Jos halutaan hyviä tuloksia, niin katse on suunnattava aina 5– 10 vuotta eteenpäin ja tiedettävä, mitä osa-alueita tulevaisuudessa on hallittava.
Kunnossapidon arki on laitteiden asennusta ja purkua, niiden korjausta ja tarvittaessa myös parannusta. Sipiläisen ja muiden työntekijöiden on kyettävä arvioimaan, milloin jokin kone on huollettava tai osa vaihdettava uuteen ennen kuin se hajoaa ja pysäyttää tuotannon. Pääsääntöisesti tavoitteissa pysytään ja häiriötilanteet ovat yksittäistapauksia, jotka eivät vaikuta muun tehtaan arkeen.
Nykyistä tehokkaampaan työskentelyyn ja sen suunnitteluun Sipiläinen maalailee uusia mahdollisuuksia teollisen internetin kehittymisestä ja mobiiliteknologian lisääntymisestä. Sen sijaan, että työntekijä lähtee selvittämään ongelmaa ja tutkimaan arkistoja, saa hän tulevaisuudessa kaiken tarvitsemansa informaation kentälle mukaansa. Sama tieto on kaikkien sitä tarvitsevien käytettävissä kaiken aikaa.
– Ylipäätään ennakointi ja analyyttinen tietojen hyödyntäminen tulee korostumaan. Tietojärjestelmät on saatava järkeviksi ja niiden tieto helposti hyödynnettäväksi.
Tehtaiden laitteet tuottavat jatkuvasti valtavan määrän tietoa toiminnastaan. Tuon datan kerääminen, hallinta ja jalostaminen päätöksentekoon tulee olemaan rahanarvoinen kehitysaskel.
– OMAN OSAAMISEN kehittämiseen työntekijöillämme on vuosittain mahdollisuus saada koulutusta, siihen jopa kannustetaan. Muuten emme pärjäisi kilpailussa.
Hyvin työllistävä ala vetää uusia toimijoita runsaasti ja sopimuksista käydään välillä kovaakin kamppailua. Erillisten kunnossapitoyhtiöiden lisäksi vastaavia palveluja tarjoavat laitetoimittajat, ja esimerkiksi Äänekosken tehtaan kunnossapitotöistä osan tekevät tuotannon työntekijät itse.
Äänekosken Botnia Mill Servicellä on kuitenkin kädet täynnä töitä. Se vastaa sellutehtaan lisäksi myös viereisen Äänevoiman biovoimalaitoksen kokonaisvaltaisesta kunnossapidosta, sähkötöistä, projektoinnista ja suunnittelupalveluiden tarjoamisesta. BMS:n omistavat Metsä Fibre ja pörssilistattu Caverion Industrian.
Sipiläisen johdettavana on noin 50 työntekijää. Biotuotetehdas vaikuttaa luonnollisesti myös kunnossapidon työurakkaan, mutta tässä vaiheessa Sipiläinen ei suostu spekuloimaan tulevaisuudella. Lopullisia toimintamalleja ei olla nimittäin vielä lyöty lukkoon.
– On meiltä jo tässä vaiheessa lähtenyt muutama henkilö antamaan alan näkemyksiä tehtaan toteutukseen. Kunnossapidolliset asiat ovat valtavan tärkeitä, alusta alkaen on huomioitava tehtaan koko elinkaaren tarve, Sipiläinen täsmentää.
Sen verran voi julkisuuteen kuitenkin sanoa, että osa laitteista uudistuu ja vaikka toimintaperiaatteet pysyvät nykyisenlaisina, niin laitekoot kasvavat. Se tekee niiden käsittelystä haastavampaa.
Myös Pohjoisen Keski-Suomen Ammattiopistolla noita tarkempia tietoja on odotettu tiukasti. Rehtori Jouni Kurkela kommentoi aiemmin ÄKSälle, että ammattikoulu alkaa kehittää opetustaan heti, kun biotuotetehtaan laitteet, tekniikka ja toimintamallit varmistuvat.
– Teemme koulutusyhteistyötä POKEn kanssa ja meillä omat nimetyt yhteyshenkilöt ammatillisessa neuvottelukunnassa niin sähkö-, automaatio- kuin metallipuolella. Lisäksi tänne tulee säännöllisesti opiskelijoita työharjoitteluun. Osa on myöhemmin työllistynytkin meille, itsekin aikoinaan konekorjaamolla kesätöissä ollut Sipiläinen kertoo.
Hän uskoo kunnossapitopalvelujen työllistävän hyvin myös tulevaisuudessa ja teollisuuden työpaikkoja löytyvän ympäri Suomea.
– Ja oikeastaan tämän alan taitoja arvostetaan monessa paikassa, Sipiläinen lisää.
