ÄKS

Netinkäyttö puheeksi. ”Digiturvallisuus usein unohtuu meiltä aikuisilta: ekaluokkalaisen kanssa harjoitellaan koulumatkaa mutta nettimaailmassa lapsi kulkee yksin”

20.09.2021 13:18
Kysyimme ammattilaiselta neuvoja lasten nettikäyttäytymiseen, sen sen opastamiseen.

Vanhempien osoittama kiinnostus ja avoin keskusteluyhteys ovat avainasemassa lapsen verkkokäyttäytymisen turvaamisessa. Äänekosken lukion ja POKEn koulukuraattori Helmiina Humppi sekä rikoskomisario Saara Asmundela muistuttavat myös ikärajojen noudattamisesta.

 

Netti on tärkeä väline arjessa, mutta lapsen ei voi odottaa tunnistavan kaikkia siellä piileviä riskejä. Vaikka aikuisena voi nauraa roskapostikommenteille tai yksityisviestissä lähestyville miljonääreille, lapsi ei välttämättä ymmärrä, mikä on totta tai sopivaa. Monet häirintään tai hyväksikäyttöön päätyvät keskustelut alkavat viattomasti, ja lapsi tulee imaistuksi mukaan huomaamatta.

Äänekosken lukion ja Pohjoisen Keski-Suomen Oppimiskeskuksen koulukuraattori Helmiina Humppi työskenteli aiemmin Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piirissä. Humppi tietää, että lasten netissä kohtaama häirintä ja hyväksikäyttö ovat edelleen tabuja.

– Siksi on tärkeää puhua näistä asioista ääneen. Kaiken keskiössä on se, että vanhempi on kiinnostunut lapsen tekemisistä ja ylläpitää avointa keskusteluyhteyttä – niin netinkäytön kuin muidenkin asioiden suhteen. Vaikka lapsi tai nuori kiukuttelisi, että älä puutu mun asioihin, on vanhemman tehtävä sietää se ja olla silti läsnä, Humppi neuvoo.

Vuorovaikutus verkossa on nykyään arkipäivää ja iso osa paitsi lasten, myös vanhempien elämää. Vanhempien tulisi tiedostaa sosiaalisen median riskit ja puhua niistä avoimesti mutta pelottelematta. Lapselle voi sanoittaa netin riskejä kertomalla ääneen itse kohtaamistaan outouksista, Humppi toteaa.

– Voi esimerkiksi sanoa, että sain tällaisen kaveripyynnön, mutta en hyväksy sitä, kun en tunne tätä tyyppiä. Kun aihealue pidetään mukana arkisissa, ohimennen käytävissä keskusteluissa, tabut ikään kuin murtuvat ja asioihin on helpompi palata myös vakavemmissakin tilanteissa.

Sekä Humppi että rikoskomisario Saara Asmundela kehottavat selvittämään lapsen käyttämien sovelluksien ikärajat. Poliisin näkökulmasta moni lapsiin digimaailmassa kohdistuva rikos jäisi tapahtumatta, jos sovellusten ikärajoja noudatettaisiin, Asmundela toteaa.

– Esimerkiksi WhatsAppissa ikäraja on 16 vuotta. Vaaranpaikkoja ovat sovellukset, joissa toiseen saa yhteyden muiden huomaamatta. Digiturvallisuus usein unohtuu meiltä aikuisilta: ekaluokkalaisen kanssa harjoitellaan koulumatkaa mutta puhelimen tai tietokoneen maailmassa lapsi kulkee yksin, Asmundela kuvailee.

Sovellusten ikärajat eivät ole turhaa holhoamista, vaan ammattilaisten arvio siitä, minkä ikäinen lapsi on kypsä käyttämään palvelua. Mitä korkeampi ikäraja on, sen helpommin sovelluksessa voi altistua pyytämättä tuleville yhteydenotoille tai jopa häirinnälle.

Verkossa on paljon materiaalia lapsen nettikäyttäytymisen tukemiseen ja valvontaan, mutta niitä täytyy muistaa myös käyttää. Asmundela muistuttaa, että on olemassa myös lapsille tarkoitettuja sovelluksia, joilla voi harjoitella somen käyttöä.

– Esimerkiksi Facebookin tapainen Momio on tarkkaan moderoitu alusta, jossa keskusteluja valvotaan. Some on niin lapsille kuin aikuisille tosi tärkeä nykyaikana, eikä sitä pidä demonisoida. Turvallisuus pitää kuitenkin olla mielessä, kun siellä liikutaan, Asmundela summaa.

Varovaisuudesta huolimatta kuka tahansa voi joutua verkossa häirinnän kohteeksi. Kun vahinko on tapahtunut, on tärkeää, että lapsi pystyy kertomaan siitä turvalliselle aikuiselle – oli se sitten vanhempi, kummi, opettaja, harrastusohjaaja tai esimerkiksi lasten ja nuorten puhelimen päivystäjä.

Humppi muistuttaa, että kun lapsi tulee kertomaan kohtaamastaan häirinnästä, suuttuminen ja syyllistäminen eivät kannata. Vanhemman suru ja pelko voivat purkautua vihana, mutta sitä ei tule vahingossakaan kohdistaa lapseen. Kun rikos on tapahtunut, tekijä on siitä vastuussa.

– Aikuinen ei voi liikaa korostaa sitä, että lapsi ei ole tapahtuneeseen syyllinen. Kannattaa muistaa, että tilanteet ovat usein todella vaikeita tunnistaa, ja lapsi voi lähteä siihen mukaan, vaikka asiasta olisi kuinka puhuttu kotona tai koulussa. Virhearvioita tulee meille aikuisillekin. Vanhemman tehtävä on olla tuki tilanteessa, ottaa vastaan lapsen kertomus ja huolehtia esimerkiksi rikosilmoituksen tekemisestä, Humppi toteaa.

Koska aihe on arka, voi vanhempi haluta sivuuttaa sen kokonaan. Liika luottamus oman lapsen nettitaitoihin voi kostautua, sillä ikäviä asioita netissä voi kohdata kuka tahansa, Humppi sanoo.

– Liian luottamuksen varjolla lapsi tai nuori voi jäädä yksin tilanteen ja tunteidensa kanssa, kun aikuinen ei tajua kysyä tai ota asiaa tosissaan. Ei kannata miettiä, että ”minun lapseni on niin fiksu, ettei hän lähde tuollaiseen”. Mieluummin ikään kuin varautuu pahimpaan, kuin että sivuuttaisi asian, Humppi sanoo.

Humppi muistuttaa, että rikostilanteet vaativat paljon myös vanhemmalta.

– Myös vanhempi voi hakea apua ja tukea asian käsittelyyn. MLL:n vanhempainpuhelimessa tai chatissa voi jutella ammattilaisen kanssa ja saada vinkkejä tilanteeseen.

Miten olen lapsen tukena somessa?

– Opasta turvallisessa somen ja netin käytössä, jotta lapsi oppii, mikä on sopivaa käytöstä sekä itseä että toisia kohtaan. 

– Muistuta, että jos somessa tulee outo tai epämiellyttävä olo jonkun kanssa, ei kannata jatkaa viestittelyä.

– Pidä keskusteluyhteys avoimena. Varmista, että lapsi tietää, että kaikesta voi kertoa vanhemmille.

– Luottamus tulee pikkuhiljaa: suuttuminen ei kannata. Kaikista tärkein asia, jossa vanhempi voi nuorta tukea, on ei-sanan käyttäminen, kun tilanne sitä vaatii!

Vastaa

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKISANOMAT OY
Torikatu 4, 44100 Äänekoski
Ma-to 9–13 • Pe suljettu
Puhelin 040 565 0941

TOIMITUSmarjo@aksa.fi
Marjo Steffansson
päätoimittaja 040 841 2945

MARKKINOINTIilmoitus@aksa.fi
Pirjo Hakkarainen
myyntipäällikkö 040 565 0941
Marjut Kinnunen
myyntineuvottelija 040 730 4234
etunimi@aksa.fi

ILMOITUSVALMISTUS JA -AINEISTO
ilmoitus@aksa.fi

Tietosuojaseloste »
© Äänekosken Kaupunkisanomat Oy

AD Alfred
Elysium Solutions Oy