ÄKS

Oppivelvollisuuden laajentaminen on iso pala – kysyimme kuinka iso Äänekoskelle?

15.12.2020 07:00
Oppivelvollisuutta sorvataan uusiksi. Jatkossa oppivelvollisuus ei päättyisi täytettyään 16 vuotta, vaan jatkuisi toiselle asteelle, 18-vuotiaaksi asti.

Jos esitetty lakikokonaisuus hyväksytään esitetyssä aikataulussa, koskee laajennettu oppivelvollisuus peruskoulun yhdeksättä luokkaa käyviä oppilaita. Kysyimme opetus- ja kasvatusjohtaja Ville Härtsiän, lukion rehtori Jaana Tanin ja Poken Jouni Kurkelan mietteitä uudistuksesta.  

 

Arkadianmäellä sorvataan oppivelvollisuutta uusiksi. Jatkossa oppivelvollisuus ei päättyisi täytettyään 16 vuotta, vaan jatkuisi toiselle asteelle, 18-vuotiaaksi asti. Tavoitteena on, että toinen aste olisi kokonaan maksuton sen vuoden loppuun saakka, kunnes täyttää 20 vuotta. Jatkossa kirjat, työvälineet ja ylioppilaskirjoitukset olisivat maksuttomia kaikille heille, jotka aloittavat toisen asteen opiskelut ensi syksynä. Toisen asteen koulutuksen maksuttomuuden toteutuessa koulumatkatukeen oikeuttavan koulumatkan raja lasketaan 10 kilometristä 7 kilometriin.

Äänekosken opetus- ja kasvatusjohtaja Ville Härtsiä olisi toivonut asialle maltillisempaa käsittelyä. Hänen mukaansa kunnille tuodaan iso pala ja ”tavattoman nopeasti”. Uudistus tuo mukanaan myös nivelvaiheen koulutuskokonaisuuden lainsäädännön elokuussa 2022. Tutkintokoulutukseen valmentavaan koulutukseen (TUVA) yhdistetään perusopetuksen lisäopetus, lukiokoulutukseen valmistava koulutus sekä ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus.

– Olisin toivonut, että tämä olisi toteutettu yhtäaikaisesti suunnitteilla olevan TUVA -koulutuksen kanssa, Härtsiä toivoo. 

TUVA on tarkoitettu niille oppilaille, joilla jää peruskoulun oppimäärä vajaaksi, tai niille jotka eivät pääse haluamaansa toisen asteen koulutukseen, tai jos haluaa korottaa perusopetuksen arvosanoja. 

– Meidän täytyy ratkaista asiat nyt paikallisesti ilman että meillä on valmista työkalua ratkaisuksi, Härtsiä harmittelee, mutta sanoo kokonaisuudessaan oppivelvollisuuden laajentamisen olevan hyvä uudistus. 

(juttu jatkuu kuvan alla)

Äänekosken lukion rehtori Jaana Tani kertoo, ettei ole vielä tiedossa, miten asiat aiotaan ensi syksynä hoitaa.  Jos oppiminen ja kouluttautuminen ei luontaisesti kiinnosta, on aika vähän tehtävissä.  – Millään markkinointikikoilla ei pakoteta ketään oppimaan. Väitän edelleen, että siellä ihan opinpolun alussa olisi tehtävä töitä, lukion rehtori Jaana Tani muistuttaa

Äänekosken lukion rehtori Jaana Tani pitää uudistusta hyvänä, mutta tietyin varauksin. Valmistelun nopeus saattaa koitua kompastukseksi. 

– Ajatuksena oppivelvollisuuden laajentaminen on tietysti hyvä, mutta tällaisenaan ja näin pikaisesti näissä poikkeusoloissa tämä ontuu. Edelleenkään meillä täällä koulussa ei ole tarkkoja tietoja siitä, miten kaikki aiotaan ensi syksynä hoitaa. Samanaikaisesti esimerkiksi lukiossa tehdään uutta opetussuunnitelmaa, jonka on tarkoitus olla voimassa ensi syksynä. Liikaa liikkuvia ja epävarmoja osia, Jaana Tani harmittelee.

Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän johtaja Jouni Kurkela pohtii myös uudistuksen toteutusta. 

– Tarkoitus on hyvä, mutta kokemusta vastaavasta ei ole. Oppivelvollisuuden laajantaminen ratkaise niiden oppilaiden tilannetta, joilla suuria motivaatio-ongelmia tai muita henkilökohtaisia pulmia. Pakko ei ole koskaan hyvä keino. Lain sisältö ja rahoituksen suuruus vielä auki, joten tarkempia suunnitelmia toteutuksesta ei vielä ole Pokella tehty, Kurkela sanoo. 

Uudistukselle löytyy hyviä perusteluita, sillä tänä päivänä ei tahdo pärjätä ilman toisen asteen tutkintoa. Opetusministeriön laskelmien mukaan perusopetuksen oppimäärän suorittaneiden työllisyys on noin 45 prosenttia, kun taas toisen asteen jälkeen työllisyys on 70 prosentin luokkaa. Monenlaisia toimia on vuosien varrella tehty, mutta vuosittain noin 16 prosenttia nuorista jää vaille toisen asteen tutkintoa – tämä on kestämätön tilanne osallisuuden ja työllisyyden kannalta. Tilanne on itse nuoren kannalta katsottuna hälyttävä, sellainen, että se voi koitua koko loppuelämän kohtaloksi tai voitoksi. Juuri peruskoulun päättänyt nuori on elämänsä tärkeimmässä tienhaarassa, sillä silloin pitäisi osata valita se oikea tai edes sopiva ja eteenpäin vievä opinpolku. 

Asialla on jo kiire. Asuinkunnan tehtävänä on selvittää niiden perusopetuksen keväällä päättäneiden nuorten tilanne, jotka vielä syksyllä ovat ilman opiskelupaikkaa. 

– Meidän tulee huolehtia nuoren opinto-ohjauksesta ja lisäksi tulee kahdeksannesta luokasta lähtien tehostetun yksilöllisen ohjauksen velvoite. Tähän me olemme jo varautuneet, kun siirryimme kolmesta yläkoulusta kahteen, meille jäi yksi virka opinto-ohjauksen resurssia. Pystymme siis vastaamaan haasteeseen oikein hyvin, Härtsiä sanoi. 

Valtion myöntämästä kompensaatiosta huolimatta uudistus maksaa kunnille. Valtio kohdentaa 1,25 euroa asukasta kohden vastaamaan kustannuksista. Äänekoskella se tietää ensi vuonna 22 000 euron pottia. 

– Ei kata kustannuksia. Saamme syksyllä jokaista uutta toisen asteen lukio-opiskelijaa kohden 205 euroa. Sillä rahalla tulisi kustantaa kannettavat tietokoneet ja oppimateriaali. Pelkästään läppäreiden leasingsopimus vie tästä summasta syksyn osalta 102 euroa. 

Keskimäärin lukio-opiskelija tekee syksyn aikana 15-20 kurssia, ja jokainen kurssi vaatii oman kirjansa. 

– Oppimateriaaliin saaduista kuluista se kattaa noin kolmanneksen, loppu jää kunnan vastuulle. Läppärirahat meillä on jo olemassa, oppimateriaalirahojen kohdalle me emme ole varautuneet. Kun hankinta tulee ajankohtaiseksi meidän täytyy ottaa euroja lisätalousarvion kautta. Emme ole osanneet ennakoida tätä sen tarkemmin. Kuljetuskustannukset menee Kelan kautta, Härtsiä laskee. 

Jaana Tani sanoo, ettei uutta menoerää ole otettu huomioon kaupungin ensi vuoden budjetoinnissa.

– Kukaan ei tiedä tarkkoja kustannuksia. Toisaalta valtio on luvannut kustantaa kaiken täysimääräisesti, mutta se ei ainakaan esitetyillä summilla tule toteutumaan. Lukiokoulutus perustuu vapaaseen valintaan, ja mieltä saa muuttaa koko ajan. Saatamme siis hankkia materiaalit nyt tämän suunnitelman mukaan, mutta oikeus on vaihtaa kursseja ja sitten hankimme taas uudet materiaalit. Myöskään kaksoistututkintolaisten rahoitus ei ole aivan selvä. Resurssia tulee siis valumaan hukkaan, kun sen sijaan se voitaisiin oikeasti kohdentaa sinne, missä eniten tarvetta on.

Siirrymme todennäköisesti täysin digimateriaaleihin, mutta niissäkin ongelma on tällä hetkellä lisenssin henkilökohtaisuus. Jos muuttaakin mieltään, ei jo hankittua lisenssiä voi antaa enää toiselle, pohtii Tani huolestuneena. 

Lukiosta ei vielä työllisty mihinkään. Tani sanoo, ettei vastentahtoinen ammattiin opiskelu ei myöskään takaa hyvää lopputulosta. 

– Siinä mielessä työllisyyden kasvu on kaukaa haettua. Jos ei halua jatkaa toisella asteella, on syyt varmasti monimutkaisemmat ja laajemmat kuin oppimateriaalimaksu. Pitäisi satsata niihin oikeisiin syihin – nyt rahat valuvat turhaan joka puolelle, Tani sanoo. 

(juttu jatkuu kuvan alla)

Jouni Kurkela sanoo, ettei oppivelvollisuuden laajantaminen ratkaise niiden oppilaiden tilannetta, joilla suuria motivaatio-ongelmia tai muita henkilökohtaisia pulmia.

Pokelle uudistuksen hintalapulle laitetaan arvioksi noin 200 000 euroa per vuosi, ja tämä on otettu huomioon jo ensi vuoden talousarviossa.

Härtsiä pitää tärkeänä, että koulutukseen ja osaamiseen panostetaan. Kurkela on samoilla linjoilla. Hän näkee, että osaaminen ja laaja koulutustarjonta on jokaisen seudun kaupungin yksi tärkeimmistä elinvoimatekijöistä. 

– Osaaminen on tärkeintä. Jos ei ole riittäviä tietoja ja taitoja, ei pysty oppimaan seuraavalla asteella. Osaamisvajeeseen ei oikeastaan pysty loppusuoralla puuttumaan. Varhainen puuttuminen ja tukeminen on ensisijaista, Tani muistuttaa. 

Myös Äänekoskelta löytyy nuoria, jotka pääsevät peruskoulun läpi rimaa hipoen. Aiemmin ei ole ollut selkeää vastuuta nuoresta yläkoulun ja toisen asteen välillä. Nyt vastuita säädetään siten, ettei yksikään 16-vuotias jää yksin. Härtsiä sanoo, että juuri TUVA -koulutus vastaa tähän haasteeseen. Onko Äänekoskella pohdittu tapoja esimerkiksi nivelvaiheen koulutuksia, jotka valmistavat nuorta kohti toisen asteen tutkintoa?

– Nämä ovat koulutuksen järjestäjä kohtaisia harkintoja. Katsotaan minkälaisia yhteistyökuvioita voimme luoda, se nähdään paikallisesti vasta sitten kun lainsäädäntö tarkentuu. 

Äänekoskella on kaksi koulutuksen järjestäjää: kaupunki ja Poke. 

– Pystymmekö me yhdistämään voimavarojamme, sillä rahoitukset tulee kummallekin. Vai käykö niin, että Äänekosken kaupungilla on tietty TUVA -koulutus ja Pokella omansa, Härtsiä pohtii. 

Kurkela kertoo, kuinka nuorille, jotka eivät ole joko valmiita siirtymään, tai ei ole valmiuksia siirtyä toiselle asteelle, tarjotaan valmentavaa koulutusta.

– Äänekoskella on tämä otettu käyttöön. Valmentavaan koulutukseen (Valma) on palkattu kasvatusohjaaja, joka huolehtii niiden opiskelijoiden auttamisessa eteenpäin, joilla on tavallista suurempia oppimisvaikeuksia. Muuten koulutuksesta vastaavat mm. erityisopettajat. Toistaiseksi ryhmä on ollut täynnä. Vaihtuvuus ryhmässä on suurta, nuorten elämäntilanteiden muuttuessa, Kurkela kertoo. 

– Laki tuo mukanaan ns. TUVA-koulutuksen, jossa yhdistyy kaikki nivelvaiheen tarjonnat. Sitä ei ole vielä suunniteltu, koska mitään yksityiskohtia ei ole tiedossa. Tarkoittaa tietysti Äänekoskella tiivistä yhteistyötä Valma-koulutuksen ja Poken kanssa, Tani lisää. 

Erinomainen pointti asiassa on, että nuoren pitäisi oikeasti sijoittua jonnekin, eikä jäädä syrjäytymään. 

– Kun nuori sijoitetaan jonnekin opiskelemaan, siirtyy hän koulutuksen järjestäjän vastuulle. Jos opiskelu keskeytyy, palautuu nuori takaisin kotikuntansa huomaan, Härtsiä selventää. 

– Ketään ei voi vastentahtoisesti saada tekemään yhtään mitään, ei edes oppimaan. Minusta resurssit pitää aina kohdentaa sinne, missä on oikea tarve. Toisen asteen maksuttomuuden myötä Kela hoitaa ilmaiset kuljetukset opiskelijoille. Myös opintoraha jokaiselle eli ilmaiset materiaalit olisi voinut hoitaa sitä kautta. Nyt kouluille tulee valtava lisätyö materiaalin pyörittämisestä. Meillä se ei mene yhtä virtaviivaisesti kuin perusopetuksessa, jossa oppilaat tekevät samoja asioita samanaikaisesti.

Lisäksi myös Äänekosken pelko on se, ilmaiset kyydit vievät entistä helpommin toisen asteen opiskelijat suuremman kaupungin valoja kohti. Aivan pienet maaseutulukiot joutuvat todellisiin ongelmiin, Tani laskee. 

(juttu jatkuu kuvan alla)

Ville Härtsiä olisi toivonut uudistukselle maltillisempaa käsittelyä.

Yhteiskuntaa, niin myös Äänekoskea, velvoitetaan nyt pitämään jokainen nuori mukana toiselle asteelle saakka. Koulutuksen houkuttelevuus nousee avainasemaan. Onko meidän tärkeää saada nuori pysymään Äänekoskella mahdollisimman pitkään, sillä maksuton toinen aste saattaa lisätä houkutusta lähteä vaikka Ivaloon poronhoito-oppilaitokseen. Rautalammin ratsastuslukioon tai Savonlinnan taidelukioon. 

– Tämä voi vaikuttaa oppilaitosten määrään, ja asettaa oppilaitosten ulkoiselle kuvalle kiillotusta ja näkyvyyden lisäämistä. Ikäluokkien pienentyessä on oppilaitosten ryhdyttävä kilpailemaan myös todellisella laadulla, Härtsiä tietää. 

– Jos oppiminen ja kouluttautuminen ei luontaisesti kiinnosta, on aika vähän tehtävissä. Millään markkinointikikoilla ei pakoteta ketään oppimaan. Väitän edelleen, että siellä ihan opinpolun alussa olisi tehtävä töitä, Tani painottaa. 

Hallitus on säätämässä sitovan mitoituksen opiskelijahuoltoon. Tämä tarkoittaa sitä, että lisäkäsiä on palkattava kuten ohjaajia, opettajia, kuraattoreita ja koulupsykologeja. 

– Pokella on lisätty henkilöstöä koko ajan. Tällä hetkellä noin kymmenen henkilötyövuottanemmän kuin vuosi sitten. Pokessa opiskelijatilanne tällä hetkellä niin hyvä, että kevään 2021 rekrytoidaan lisää, Kurkela kertoo. 

Opiskelijahuoltohenkilöstö on äärimmäisen arvokas voimavara. 

– Ammattilaisia otetaan mielellään lisää. Opettaja- avustajalisäys on tarpeen ennen kaikkea perusopetukseen, jossa ongelmia vielä voidaan ihan oikeasti ratkaista, Tani toivoo. 

Opetusministeriön Oikeus Oppia -hankkeen tarkoituksen on vahvistaa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatua ja tasa-arvoa. Hanke näkyy meillä myös puhtaina euroina, sillä vuosille 2021-2022 on Äänekoski saanut varhaiskasvatukseen sekä esi- ja perusopetukseen 1,1 miljoonaa euroa. 

– Tullaan hakemaan rahoitusta jatkossakin. Opetusministeri Li Andersson kertoi seminaarissa, että tätä tullaan muuttamaan perusopetuksen laatuhankkeita pysyväksi systeemiksi, jolla pyritään lisäämään alueellista yhdenvertaisuutta. Olemme saaneet valtiolta hyvin rahoituksia hankkeisiin, ja jos ne häviävät, on meillä melkoinen krapula, Härtsiä sanoo. 

Myös Poke on päässyt mukaan hankkeeseen. Ensimmäinen haku tehtiin yhteistyössä Gradian kanssa, ja euroja tuli 1,3 miljoonaa, josta Poken osuus 80 000 euroa. 

– Toinen haku menossa yhdessä Gradian kanssa. Haimme 940 000 euroa, josta Poken osuus olisi 100 000 euroa. Päätöstä ei vielä tullut, Kurkela sanoo. 

Hallituksen laskelmien mukaan oppivelvollisuusuudistus on kustannusneutraali, eli uudistuksesta saatavien hyötyjen ennakoidaan kattavan kustannukset kasvavan työllisyyden muodossa. Odotamme jännityksellä uudistuksen mukanaan tuomia hyviä asoita. Tärkeintä on, että nuoret pärjäävät elämässä. 

Vastaa

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKISANOMAT OY
Torikatu 4, 44100 Äänekoski
Ma-to 9–13 • Pe suljettu
Puhelin 040 565 0941

 

TOIMITUSmarjo@aksa.fi
Marjo Steffansson
päätoimittaja 040 841 2945

MARKKINOINTIilmoitus@aksa.fi
Pirjo Hakkarainen
myyntipäällikkö 040 565 0941
Marjut Kinnunen
myyntineuvottelija 040 730 4234
etunimi@aksa.fi

 

ILMOITUSVALMISTUS JA -AINEISTO
ilmoitus@aksa.fi

Tietosuojaseloste »
© Äänekosken Kaupunkisanomat Oy

AD Alfred
Elysium Solutions Oy