Suhdannenäkymät Keski-Suomen pk-yrityksillä ovat parantuneet keväästä. Keskisuomalaisten pk-yritysten yleinen suhdannenäkymä on valtakunnallisen keskiarvon yläpuolella, samoin kuin kannattavuus sekä arviot investointien arvosta ja innovaatioiden kehityksestä. Oman yrityksen liikevaihdon ja henkilöstön arvioidaan kasvavan.
Keski-Suomessa pk-yritysten yleiset suhdannenäkymät ovat parantuneet viime keväästä. Saldoluku* oli tuolloin -18, nyt vastaava luku on -1. Pohjoisen Keski-Suomen tilanne on erityisen myönteinen, saldoluku siellä on +3.
Liikevaihdon kasvuodotuksissa on myös tultu ylöspäin kevään +3 tasolta tasolle +8. Keski-Suomi jää vain hiukan valtakunnan keskimääräisestä +9. Pohjoinen Keski-Suomi yltää niin korkealle kuin +15 ja Jyväskylän seutu tasolle +8. Eteläinen Keski-Suomi on vielä miinuksen puolella tasolla -2. Kannattavuudessa saldoluku meillä on -7, koko maan taso on -10.
Innovaatioissa sekä tuotannon ja tuotteiden kehittämisessä Keski-Suomen saldoluku +4 on selvästi parempi kuin koko maan taso 0. Investointien saldoluku on Keski-Suomessa -12, koko maan investointiodotukset ovat tasolla -17. Keski-Suomen investointien arvon kehitys arvioidaan korkeimmaksi naapurimaakuntien joukossa ja se on valtakunnallisesti TOP 5 -alueiden joukossa.
– Kovia aikoja eletään, mutta jonkinlaista valoa kajastaa, ja yrittäjät tekevät lujasti töitä sen eteen, että valon kajastusta kohti päästään. Osa yrityksistä on toimialansa eturintamassa itse luomassa tuota valoa. Keski-Suomella on alueena kaikki mahdollisuudet pärjätä, kunhan rauhattoman maailmantilanteen ja Suomen julkisen talouden kurimuksen keskellä luotetaan yritysten tekemiseen sekä poistetaan yrittäjyyden esteitä ja hidasteita, kommentoi Keski-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Sanna-Mari Jyräkoski tuloksia.
Tutkimuksella ja kehittämisellä (t&k) tarkoitetaan luovaa ja systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi ja tiedon käyttämistä uusiin sovelluksiin. Tavoitteena on jotakin olennaisesti uutta. Näin ymmärrettynä reilulla viidesosalla keskisuomalaisista pk-yrityksistä on oman arvionsa mukaan t&k-toimintaa. Enemmistöllä t&k-menojen osuus liikevaihdosta jää alle kolmeen prosenttiin. 13 % Keski-Suomen pk-yrityksistä arvioi lisäävänsä t&k-toimintaa tänä vuonna.
– T&k-panostuksissa on varmasti lisäämisen varaa. On myös kiinnostavaa ja tulevaisuuteen suuntaavaa se, millä osa-alueilla yrittäjät kokevat yrityksensä innovaatiotoiminnan kannalta eniten kehittämistarvetta. Eniten halutaan kehittyä yhteistyö- ja verkosto-osaamisessa, liiketoimintaosaamisessa ja uusissa liiketoimintamalleissa, digitalisaatiossa ja datan hyödyntämisessä sekä luovan työn osaamisessa, jatkaa Jyräkoski tulosten analysointia.
Pk-yritysten kasvuhalun hiipuminen taittui
Useita vuosia jatkunut kasvuhakuisten pk-yritysten osuuden lasku taittui syksyn barometrissa. Nyt noin 37 % kaikista yrityksistä kertoo tavoittelevansa kasvua voimakkaasti tai mahdollisuuksien mukaan, summaa yritysten tulevaisuuden suunnitelmia aluejohtaja Mikko Vänttinen Finnverasta.
Finnveran Itä-Suomen alueella Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa kasvuhakuisten yritysten osuus on noussut vuoden takaisesta yli 10 prosenttiyksikköä. Näissä maakunnissa toimivista yrityksistä kasvua tavoittelevien yritysten osuus lähentelee jo 45 prosenttia. Keski-Suomen ja Pohjois-Savon maakunnissa kasvua tavoittelevien yritysten osuudet ovat maan keskiarvoissa.
Rahoitusta on tarjolla pk-yritysten vientiin, kansainvälistymiseen ja yrityskauppoihin
Pk-yritysten vienti suuntautuu EU-alueen lisäksi entistä useammin Kanadaan ja Amerikkaan. Näiden maiden osuus vientimaista on voimakkaassa kasvussa. Jo viidenneksellä ulkomailla toimintaa harjoittavista yrityksistä on vientiä Yhdysvaltoihin ja joka kymmenennellä Kanadaan. Pohjoismaat ja muut EU-maat ovat kuitenkin selkeästi useimmin vientiyritysten kohdemaina.
Yksityisen ja julkisen sektorin kansainvälistymiseen tarjottujen palveluiden käyttö on edelleen vähäistä pk-yrityksissä. Team Finland verkoston lisääntyneestä kansainvälistymispalveluiden tarjonnasta huolimatta 70 % vientiä harjoittavista yrityksistä ei ole käyttänyt mitään kansainvälistymiseen liittyviä palveluita viimeisen vuoden aikana.
– Valitettavasti edelleen 46 % kaikista vientikauppaa harjoittavista yrityksistä ottaa luottotappioriskin täysimääräisesti itse kannettavakseen käyttämällä vientikaupassaan maksutapana laskua ilman luottovakuutusta, kummastelee aluejohtaja Vänttinen barometrin tuloksia.
Finnvera varautuu pk-yritysten investointien ja yrityskauppojen rahoitukseen myös heikkenevässä suhdanteessa.
– Olemme Finnverassa valmiita myös suhdanteen edelleen heiketessä turvaamaan kaikkien rahoituskelpoisten yritysten investointien ja yrityskauppojen rahoituksen. Kesällä myyntiin tulleet EIP:n takaamat digi- ja ilmastolainat tarjoavat edullisen ja vakuudettoman rahoitusratkaisun suomalaisten pk-yritysten investointien rahoituksiin, toteaa Vänttinen.
Innovatiivisia hankkeita haetaan energia- ja materiaalitehokkuudessa sekä kiertotaloudessa
ELY-keskuksen kehittämisrahoituksen kysyntä on pysynyt hyvällä tasolla huolimatta toimintaympäristön epävarmuuksista. Hankkeiden toteutuksen aloittamisia on vaikeuttanut jonkin verran etenkin isoimmissa kohteissa kokonaisrahoitusjärjestelyjen venyminen. Lisäksi laitetoimituksissa on nähtävissä toimitusaikojen venyminen. Rahoitusta on haettu etenkin pk-yritysten kilpailukykyä parantaviin investointi- ja kehittämishankkeisiin. Pk- barometrin tulosten valossa tilanne näkyy positiivisena etenkin pohjoisen Keski-Suomen rahoituskysynnässä.
EU:n rahasto-ohjelmissa erityisenä painopisteenä ovat vihreän talouden investoinnit ja uusien tuotteiden ja palveluiden kehittäminen edistämään siirtymää kohti hiilineutraaliutta.
– Energia- ja materiaalitehokkuus sekä kiertotalous ovat esimerkkejä teemoista, joihin on lähivuosina Keski-Suomessakin kehittämisrahoitusta hyvin tarjolla innovatiivisiin hankkeisiin, toteaa Keski-Suomen ELY-keskuksen rahoitusyksikön päällikkö Jaakko Ryymin.
