Äänekosken kaupunginvaltuusto kokousti maanantaina 10. joulukuuta vuoden viimeistä kertaa. Asialistalla olivat muun muassa vuoden 2018 talousarviomuutokset sekä vuoden 2019 talousarvio henkilöstömuutoksineen.
Puolueet pitivät talousarviopuheenvuoronsa ilman suurempaa dramatiikkaa. Puheenvuoroissa kiiteltiin Äänekoskella vallitsevaa yhteistyön ja luottamuksen henkeä ja kaavailtiin positiivista tulevaisuutta valtion- ja maailmantalouden haasteista huolimatta.
Valtuustoryhmien mukaan paljon on tehty oikein, mutta korjattavaakin riittää.
Sdp:n Seppo Ruotsalainen totesi vuoden 2018 olleen oikea rakentamisen vuosi, ja kiitteli saman jatkumista seuraavallekin vuodelle. Hän luetteli meneillään olevia projekteja ja totesi niiden valmistuvan hyvässä aikataulussa. Samaa hän sanoi myös talousarviosta.
– Kiireen välttämiseksi talousarvion valmistelu aloitettiin jo kesällä, mikä oli järkevä ratkaisu. Muistakaa kuitenkin, että talousarvioon on sitouduttava, Ruotsalainen haastoi.
Valtuuston kiittelemä terveyskeskussairaala sai Ruotsalaiselta (sdp) myös kritiikkiä.
– Potilaita on jouduttu siirtämään muualle resurssipuutteen vuoksi. Pitäisikö pohtia uutta kiinteistöä paremmin vanhuspalveluiden tarkoitukseen, hän kysyi puheensa lopuksi.
Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoron piti Riikka Happo, joka kiitti etenkin vapaa-ajanviettoon tehtyjä investointeja.
– Äänekoskesta kumpuaa elinvoima, hyvinvointi ja kotiseutuylpeys. Olemme satsanneet sinne, missä tulevaisuus on eli lapsiin ja nuoriin ja osoittaneet, että jokaisella on oikeus mielekkääseen ja monipuoliseen vapaa-aikaan, Happo ylisti.
Happo linjasi, että tulevaisuuden Äänekoskella tulee olla hyvä elää ja olla, jotta työntekijät saataisiin tänne myös asukkaiksi. Keskustan kehittäminen ja julkisen liikenteen parantaminen ovat Hapon mukaan arjen edellytyksiä, jotka houkuttelevat uusia asukkaita kaupunkiin.
Yli 75-vuotiaiden määrän on arvioitu kasvavan jopa sadalla vuosittain, joten vanhuspalveluihin kohdennetut investoinnit olivat monen valtuustoryhmän huulilla.
– Meidän täytyy pitää vakaasti kiinni arvoistamme ja miettiä, miten turvaamme vanhusväestön ja hoidamme ikäihmisiä heille kuuluvalla arvokkuudella, Riikka Happo (vas.) totesi.
– Tarve terveyspalveluille kasvaa jatkuvasti, kun ikärakennetta katsoo. Aiommeko tehdä saman virheen kuin joka kerta talousarviota tehdessä: alibudjetoimme sosiaali- ja terveyspalveluiden hankinnat, vaikka niiden tarve ei tule laskemaan, kokoomuksen Tommi Lunttila haastoi.
Myös perussuomalaisten Marke Tuominen kritisoi vuolaassa puheenvuorossaan sosiaali- ja terveysbudjettiin suunniteltuja kiristyksiä, joita tehdään, vaikka palvelujen tarve on jatkuvassa kasvussa. Perussuomalaiset hyväksyivät muiden tavoin hallituksen talousarvioesityksen, mutta lisäsivät siihen toivomusponnen erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten tukitoimien selvityksestä.
– Tuloksellinen ja vaikuttava lastensuojelutyö edellyttää, että perheen ja lapsen kanssa on mahdollista tehdä tiivistä tukityötä. Äänekosken nuoret tarvitsevat syrjäytymiseen pureutuvan toimenpideohjelman, Tuominen painotti puheessaan.
Keskustan Leila Lindell kehui kaupungin kaavailemien investointien olevan merkittäviä satsauksia Äänekosken elinvoimaisuuteen tulevaisuudessa, mutta kertoi valtuustoryhmänsä olevan huolissaan äänekoskelaisten nuorten tulevaisuudesta.
– Uutiset ja tutkimukset äänekoskelaisten nuorten syrjäytymisestä on otettava vakavasti ja ratkaisut on tehtävä yhdessä nuorten kanssa. Nuorisovaltuustolla tulee olla tärkeä rooli toimenpideohjelman suunnittelussa, Lindell totesi.
Kokoomuksen valtuustoryhmän Tommi Lunttilan puheen avainkohta oli, että Äänekosken on jatkettava rakenteellisia uudistuksia, mutta pidettävä samalla pussinnyörit tiukalla.
– Onnistumisena voidaan pitää, ettei talousarvio sisällä veronkorotuksia, alijäämää pyritään kattamaan ja budjetti on tasapainossa. Äänekosken velkamäärä ja tulevien vuosien investointitahti on kuitenkin niin suuri, että meidän ei pidä myöntää etuisuuksia, joihin meillä ei ole varaa, Lunttila totesi.
Lunttila toivoi kaupungin keskittyvän väkiluvun kasvuun ja yritysten saamiseen paikkakunnalle, jotta verotulopohja saataisiin riittäväksi. Myös seiniin investoiminen sai kyseenalaistuksen:
– Kiinteistöohjelmaa laadittaessa on paikallaan kysyä, onko kaupungin todella omistettava kaikki ne kiinteistöt, joissa se järjestää palvelut. Voisiko se myös vuokrata tiloja, Lunttila kritisoi.
Kimmo Tuikka (vihr.) peräänkuulutti lasten ja nuorten selviytymistä yhä suurentuvissa kouluissa ja opetusryhmissä. Hän kiitti kaupungin investointeja puhtaaseen sisäilmaan ja terveelliseen oppimisympäristöön, mutta toivoi hankerahoituksen kohdistuvan oppimisen tukemiseen.
– Me vihreät haluamme satsauksia erityisopetukseen. On huolestuttavaa, miten monet nuoret kärsivät mielenterveysongelmista ja syrjäytymisestä, Tuikka sanoi.
Vihreiden kritiikki kohdistui myös kaupungin ristiriitaiseen energiakäyttäytymiseen.
– Äänekoski satsaa sähkönkulutuksen vähentämiseen ja rakennuksien energiatehokkuuteen, mutta samalla tehdään sähköllä hiihtolatua lumettomaan maastoon, Tuikka veisteli viitaten Liikuntapuiston lumetusjärjestelmään, joka hetkeä myöhemmin oli valtuuston kiistakapulana lähes tunnin ajan.
Viimeisen puheenvuoron piti kristillisdemokraattien valtuustoryhmän Piia Flink-Liimatainen. Hän totesi hyppäävänsä puheensa joitakin kohtia yli, sillä edeltävien puheenvuorojen sisällöissä oli tullut esiin paljon samoja huolen- ja kiitoksenaiheita.
– Yhdyn muiden valtuutettujen positiiviseen palautteeseen investointien kohteista ja hyvästä yhteistyöstä. Kuitenkin meitä kristillisdemokraatteja huolestuttaa kaupungissamme monesti esiin noussut johtamisen kulttuuri. Eri toimialasektoreilta on tullut palautetta, että johtamisen kulttuurissamme on ongelmia. Voimme kaikki täällä katsoa peiliin: olenko sellainen johtaja ja päättäjä, joka ansaitsee luottamuksen? Se voisi olla yhteinen kehittämisen kohteemme ensi vuodelle, Liimatainen maalaili.
Valtuusto hyväksyi vuoden 2019 talousarvion ja taloussuunnitelman vuosille 2019-2021 kaupunginhallituksen esityksen mukaisesti. Kokouksessa päädyttiin äänestämään Liikuntapuiston lumetusjärjestelmän poistamisesta investointiesityksestä, mutta äänestys päättyi 19-22 (1) alkuperäisen ehdotuksen hyväksi.
Riina Nygrén
