Äänekosken ensimmäinen hotelli oli Hotelli Keltainen Lyhty, joka aloitti 1932 tai 1933 uudessa 1929 valmistuneessa Säästöpankkitalossa (ks. Ramin kortit 84) Kauppakadulla.
Hotelliin mentiin luoteispäädystä, jossa sisääntulokatoksessa roikkui keltainen lyhty, toki Kauppakadun nurkassakin oli reittiä osoittava lyhty.
Omistajarouva Laina Hyrkin pakkomielle oli keltainen väri, johon hän pukeutui ja joka hallitsi hotellin sisustusta. Rouva asui itse yläkerran pohjoispäässä seuraneitinsä, entisen pelastusarmeijalaisen kanssa.
Yläkertaan noustiin päätysisäänkäynnistä punaisella matolla päällystettyjä rappusia. Matto jatkui käytävää pitkin ohi naulakon. Ovettomia kabinetteja oli kolme ja ruokasali eteläpäädyssä, josta näkyi Putkala ja kadun puolelta vastapäinen apteekki.
RAVINTOLAN KALUSTUS oli vain pöydät ja tuolit ilman toppauksia. Ilmeisesti anniskeluoikeuksia ei alussa ollut vaan paikka oli paremminkin ruokala aina vuoden 1935 alkuun, jonka jälkeen saatiin tarjoilla viiniä ja väkevämpää olutta.
Ruokailemassa ei käynyt kovin moni.
Mainittakoon, että Osuuskaupan ravintola sai luvan tarjoilla III olutta vasta joulukuussa 1936. Keltaisessa Lyhdyssä kerrotaan olleen tarjolla väkeviä, grogeja, kolmea lajia mutta mahdollisesti vasta 1936.
PORTSARINA OLI 1935 ainakin Otto Flyktman, joka sittemmin siirtyi Osuuskaupan alakerran ravintolan eli ”Polsun” portsariksi. Rappusten alemmalla tasanteella oli soittoautomaatti, jota nuoret tytöt kävivät soitattamassa töistä tullessaan. Levypakan loppuessa portsarin piti ”alentua” kääntämään levyt.
Alakerrassa oli kolme varsinaista hotellihuonetta, joista sanotaan, etteivät paikalliset niissä uskaltaneet käydä. Vieraat miehet ja vieraat naiset siellä yöpyivät.
Tästä kuvasta huomaa, miten näkyvimmät rakennukset 30-luvulla olivat keskittyneet: oikealla Pankkosen kauppa, apteekki ja Eiramo; vasemmalla Säästöpankki. Siitä ylöspäin oli vielä melko avaraa. Tämä kuva lienee postikorttina ainutkertainen, vai olisiko jollakulla vastaavaa kuvaa tallessa?
HYRKIN PARISKUNTA oli tullut 30-luvun alussa Äänekoskelle ja pitänyt kahvilaa kunnantaloa vastapäätä ennen kuin päättivät laittaa hotellin.
Samaan aikaan rouva Hyrkistä tuli kuitenkin leski ja yrittämisestä tuli rankempaa. Hyrkin leski muuttikin pian pois ja myi lempinimellä ”Hotelli Hyrkki” kulkeneen yrityksen myi paikalliselle Pauli Wessmanille (Vesama) syksyllä 1936.
Vesaman aikana keltainen väri sisustuksessa muuttui punaiseksi ja tehtaalaiset alkoivat ahkerasti käydä Hotellissa syömässä. Käytiin milteipä mennen tullen työmatkoilla ja jäätiin pidemmäksikin aikaa viihtymään.
Anniskeluoikeuksien kanssa oli vaikeuksia ja ”tarjoilun” vuoksi ne menetettiinkin pariin otteeseen. Kuntaan perustettiin raittiustoimikunta, sillä ensimmäinen viinakauppakin eli Alko oli avannut ovensa 1936.
Melko harvinaiseksi käyneen postikortin on pariskunta laittanut Kajaaniin kesällä 1937. Osuvasti he toteavat, että Keltainen lyhty ei ole kaukana, se siirsi kauppalan keskustan ylemmäs Kauppakadulle Viiskulman seuduilta.
HUUTOKAUPATTAVAKSI HOTELLI Keltainen Lyhty juuri sodan alla 1939. Huudettuja tavaroita on seudulla yhä tallessa, sillä tiettävästi esimerkiksi Tarvaisilla on hotellin nimellä varustetut lusikat.
Samana vuonna 1939 valmistui uusi kivinen Säästöpankkirakennus vanhan viereen ja varjosti uutuudellaan päätysisäänkäynnin.
Kun 1938 Hotelli Hirven komea rakennus oli vihitty, kuopattiin tämä Äänekosken ensimmäinen hotelliyritys sodan melskeisiin.
Lähteet: Timo Enäkoski, Kotiseutu – palsta, Sisä-Suomen Lehti 8.4.1999
***
POSTIKORTTEJA ÄÄNESEUDULTA
Edesmenneen Raimo Lampisen (1953–2010) jättimäinen kokoelma seudun postikortteja on päätetty tarjota lukijoille tutkittavaksi. Lampisen kokoelmasta on tarkoitus myöhemmin tehdä kuvateos, kunhan korteista saadaan lisää paikallista lisätietoa. Samalla perehdytään erilaisten postikorttien maailmaan.
ÄKS julkaisee Ramin Kortit -sarjassa ilmakuvakortteja, mainoskortteja, katunäkymiä, tapahtumia ja ryhmäkuvia aina sunnuntaisin. Kortteja on 1900-luvun alusta tähän päivään eli yli sadan vuoden ajalta.
Palautetta ja tietoja voi antaa netin kautta tai toimitukselle osoitteeseen toimitus@aksa.fi
HEIMO SAVOLAINEN, TIMO ENÄKOSKI
