Äänekosken keskustan postikorteissa usein näkyvät Säästöpankin rakennukset. Pankki perustettiin maaliskuussa 1903, ja ovet aukenivat 1.7.1903. Pankki oli tarpeen, sillä tallettajia oli jo seuraavan vuoden lopussa 205 kpl. Toimitiloja ei pankilla sen sijaan ollut ennen kuin lokakuussa 1929! Oli siten hyvä syy hankkia ensimmäisenä toimintakuukautena kolmella lukolla varustettu kirstu talletusrahojen säilyttämistä varten – sitä säilytettiin alkuajat Äänekosken tehtaan kassaholvissa. Säästöpankki toimi ensin tehtaan konttorissa 1903-1907, sitten sahanhoitaja Bertel Kulvikin asunnossa 1908-1917, Kuntalassa 1917-1921 ja 1921-22 Mannilan kartanossa. Syyskuusta 1922 syyskuuhun 1929 kauppias Alle Wessmanin talossa, koska kauppias Aarne Wessman oli valittu pankin kamreeriksi.
Ensimmäisestä säästöpankkirakennuksesta on useampiakin kuvia, mutta postikorteiksi niitä ei ole juuri joutunut kuin sattumalta postitettuina valokuvina – olisiko johtunut valmistumisen ajoittumisesta lamakauteen? Vuonna 1929 valmistunut rakennusmestari Pursiaisen piirtämä puurakennus oli erikoinen siinä mielessä, että siinä oli neljä pylvästä pääovella kuin Rooman valtakunnassa. Tukevasti hyvähirsisen rakennuksen häviäminen 1962 oli harmi, mutta odotettavissa, kun viereen nousi modernille ajalle tyypillinen laatikkomallinen osuuskaupan tavaratalo 1960 (ks. Ramin kortit 77).
Kun Säästöpankki lopulta sai 1929 oman talonsa, siirtyi kamreeri Aarne Wessman jatkamaan isänsä kauppaa kokopäiväisesti ja pankinjohtajaksi tuli Matti Vainionpää. Hänen käsissään pankki koki suurimmat menestyksensä ja menetyksensä. Kotiseutuhenkinen Vainionpää käynnisti säästämiskerhotoiminnat niin tehtaanväen, oppilaitosten kuin muidenkin kuntalaisten keskuudessa. Sadat äänekoskelaiset säästivät Vainionpään aikana suuretkin tavoitteensa toteutuneiksi. Vanha työläinen, Maija Jokinen totesi viimeisellä pankkikäynnillään: ” Minä en ole koskaan aikaisemmin tajunnut, että pienestä palkastani voitaisiin jotakin säästää, Jos tällaista järjestettyä säästämistä olisi aloitettu silloin 30 vuotta sittten kun menin tehtaaseen, niin minä kuolisin rikkaana ”. Äänekosken Säästöpankki oli Keski-Suomen tunnetuin pankki, joka nousi 40-luvulla ripeästi sodanaikaisista pankkitilien tyhjenemisistä. Se perusti myös Suolahteen säästöpankin 1.1.1939 ja rakensi hienon toimitalon Suolahteen 1947.
Vainionpään kausi oli vuoden 1929-30 maailmanlaman jälkeisinä levottomina aikoina päässyt täyteen vauhtiinsa ja pankin isännistö joutui sen tosiasian eteen, että lisätilaa piti saada pian. Samalla tontilla oli vielä tilaa toiselle pankkirakennukselle ja se päätettiin rakentaa kivestä. Sen suunnittelun johtamisessa Vainionpää sai lisää kunniaa. Uutta kesäkuussa 1939 ovensa avannutta pankkia esiteltiin sisäisten toimintoratkaisujensa esimerkkilaitoksena pankkivieraille ympäri maata.
Vauhti Säästöpankkitoiminnan kehittymisessä ei suinkaan pysähtynyt v. 1950, kun nimi vaihdettiin Äänekoski-Suolahden Säästöpankiksi. Monet säästöpankit yhdistyivät Jyväskylän (Keski-Suomen) Säästöpankkiin 60-luvun alusta alkaen, ja vuonna 1967 tuli päätös eteen Äänekoskella. Heikko kannattavuus ei ollut syynä vaan yleinen pankkipalvelujen tehostamistavoite. Kun yhdistyminen sitten lähti päätettiin käynnistää, todettiin pian, että Vainionpään johdolla oli pankista kavallettu vuosikausia ellei vuosikymmeniä pankin varoja. Maankuulu tapaus päätyi puoleksi vuodeksi lehtien vakiouutisointiin ja myös aiheeksi 1978 valmistuneeseen Mikko Niskasen elokuvaan ”Syksyllä kaikki on toisin” (ks. Ramin kortit 67).
Säästöpankki 1970-luvulla.
Kauton lasimaalauksia voi yhä ihailla, säästöpankin paikalla toimii nyt Modan myymälä.
***
POSTIKORTTEJA ÄÄNESEUDULTA
Edesmenneen Raimo Lampisen (1953–2010) jättimäinen kokoelma seudun postikortteja on päätetty tarjota lukijoille tutkittavaksi. Tarkoitus on Lampisen kokoelmasta tehdä myöhemmin kuvateos, kunhan korteista saadaan lisää paikallista lisätietoa. Samalla perehdytään erilaisten postikorttien maailmaan.
ÄKS julkaisee Ramin Kortit -sarjassa aina sunnuntaisin ilmakuvakortteja, mainoskortteja, katunäkymiä, tapahtumia ja ryhmäkuvia. Kortteja on 1900-luvun alusta tähän päivään yli sadan vuoden ajalta.
Palautetta ja tietoja voi antaa netin kautta tai toimitukselle.
HEIMO SAVOLAINEN, TIMO ENÄKOSKI
