RAMIN KORTTI nro 15
Suolahden satama oli heti vilkas paikka
Tämän kortin mysteerit ovat esisoittona jo ÄKS-netissä julkaistuihin Ramin kortit 13 -tarinoihin. Nyt on vuosi 1904, jolloin Äänekoskea ei vielä ollut seurakuntana – kunnasta puhumattakaan. Uusi rautatie kuljetti jo väkeä etelästä Keiteleen rantaan.
”Laukaan Suolahden satama ” -maisemakortti on erinomaisen hyvälaatuinen ja paljon kertova. Valokuvaajasta voisi päätellä, että kuva on otettu asemapäällikkö Rudolf Ahoniuksen uudella kameralla tai jonkun hänen helsinkiläisvieraansa laitteella.
Ahoniuksen omistamassa, etualalle ankkuroidussa Ilkka-purjeveneessä lienee jokin erikoinen arvovieras valkeassa venäläistyyppisessä laiva(?)upseerilippalakissa, keisarityylisessä parrassa ja säädystä kertovassa vaaleassa puvussa. Wiitasaari– ja Suolahti-laivojen kapteenit ja laivamiehet poseeraavat kansilla myös. Välissä olevan lotjan tunnistaa suuresta peräsimestä.
Valtion rautateiden tavaravaunut taustalla näyttävät viittaavan, että kuvaaja on ollut rannalla Kukkulan alla Makkaralahden puolella. Vilkkaan kesäisen kuvan kellonajan voinee jokseenkin rajata Wiitasaari-laivan vuorojen mukaan.
JYVÄSKYLÄLÄISKIRJAKAUPPA K.J.Gummeruksen kustantama kortti poikkeaa yhdessä pienessä kohdassa saman kirjakaupan seuraavasta Äänekoski-sarjasta (Ramin kortit 13). Kansainvälisen postisopimuksen mukaisesti korttien takana on ranskaksi painettuna ”Union postale universelle. Carte Postale”. Tässä Suolahden satama-kortissa on kuitenkin jatkona vielä sana ”Finlande”, jota ei enää vuonna 1905 näy Gummerus-korteissa (näin voidaan nyt ajoittaa myös tuo Ramin kortit 13:n painovuosi?).
Kun muistaa, että Venäjää närästänyt Suomen Paviljonki Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1900 oli suuri vetonaula erityisesti Axel Gallenin (1907 Akseli Gallen-Kallela) kalevalafreskojen vuoksi, herää kotiseutulukija uuteen lentoon tämän kortin edessä. Kas, Gallen vietti kesää 1904 Konginkankaalla ja matkusti sinne vesitse Suolahden satamasta.
Suolahden asemalla ruotsia puhui ja metsästystä sekä kalastusta harrasti hyvä ystävä Ahonius, jolle juuri Gallen opetti valokuvauskoneen käyttöniksit. Jos kuvaaja on Ahonius, voiko joku kuvassa olevista olla Gallen-Kallela? Tai päinvastoin? Kumpikaan ei oikein pituutensa ja vaatteittensa puolesta sovi purjeveneen hahmoiksi.
Jos Gallen-Kallela kuitenkin on paikalla, onko tuo valkoisessa puvussa veneen perässä lojuva hänen vieraansa? Voimakkaana suomalaisaktivistina vuosisadan alussa vaikuttanut Gallen-Kallelahan majoitti vallankumoukseen 1905 osallistunutta Maxim Gorkia 1906 Helsingin asunnossaan. Olisiko siis jo 1904 kesällä tutustunut? Vaan ei sovi oikein hahmo partoineen Gorkiin eikä vaatteetkaan – tosin jos naamioitua pitää niin… Tai voisiko se olla Huopanankosken kalamies Johannes Brofelt (1907 Juhani Aho) – Pariisin kävijä hänkin, Ahoniuksen ja Gallen-Kallelan tuttu ja partasuu?
Joka tapauksessa kortissa oleva satamatilanne on syntynyt vaivalloisella järjestelyllä, joten ihan turhan takia eivät miehet ole kansille kerääntyneet – jokin merkittävä asia on kuvanottoon ajanut.
TÄTÄ KORTTIA on Gummerus myynyt Jyväskylässä ja sitä lienee (salaisen?) aiheensa vuoksi levitetty/kuljetettu/lähetetty laajemmallekin, koska sitä edelleen löytää kirpputoreilta ja muilta markkinoilta. Sen harvinaisuus on arvailujen varassa, koska se suositun laiva-aiheen sekä teknisen laadukkuutensa vuoksi on useille keräilijöille tallessa oleva arvokortti.
Mainittakoon vielä, että Gummerus painatti 1906 alkaen kortteihinsa ”Suomi Finland” vähän niin kuin Suomen ja Ruotsin yhteyttä korostaen, ja että Suolahden satama -kortin purjeveneen yksi mastopuu on Vanhan Äänekosken Kotiseutuyhdistyksen museossa hyvässä kunnossa tallessa – Suolahdessa.
***
POSTIKORTTEJA ÄÄNESEUDULTA
Edesmenneen Raimo Lampisen (1953–2010) jättimäinen kokoelma seudun postikortteja on päätetty tarjota lukijoille tutkittavaksi. Tarkoitus on Lampisen kokoelmasta tehdä myöhemmin kuvateos, kunhan korteista saadaan lisää paikallista lisätietoa. Samalla perehdytään erilaisten postikorttien maailmaan.
ÄKS julkaisee Ramin Kortit -sarjassa aina sunnuntaisin ilmakuvakortteja, mainoskortteja, katunäkymiä, tapahtumia ja ryhmäkuvia. Kortteja on 1900-luvun alusta tähän päivään yli sadan vuoden ajalta.
Palautetta ja tietoja voi antaa netin kautta tai toimitukselle.
HEIMO SAVOLAINEN, TIMO ENÄKOSKI
Kyllä asennosta ja
vaatetuksesta päätellen purjeveneessä seisoo Ahonius. Partasuinen perässä
istuja voi olla proviisori August Laurén. Vertaa kuvaan kirjassa Maailmannavan
elämää sivu 153, missä on Yrjö Blomstedtin ottama kuva herraseurueesta
moottoriveneessä (Jolanda) kesällä 1904. Mukana joukossa moottoriveneretkellä
on Gallénkin, mutta hänellä on vain viikset. Jos nämä kaksi kuvaa ovat samalta
vierailulta Suolahdessa, niin satamakuvan ottaja lienee silloin Blomstedt.
Kuvat ovat selvästi eri päiviltä vaatetuksesta päätellen. Gorki ei tietääkseni
ollut 1904 Suomessa tai ei ainakaan Suolahdessa. JH.
Vielä yksi mahdollinen henkilö tuolla purjeveneen perässä on Kailan sukuun kuuluvat Johanssonin pojat. Laivan kapteeni W.Collin muuten näyttää olevan selvästi tunnistettava seisoja taustalla.
Timo Enäkoski