RAMIN KORTTI NRO 20
Tästä alkoi Suolahden teollisuushistoria
Suolahden ensimmäiseksi teollisuuslaitokseksi mainittu höyrysaha Saunalahdessa perustettiin 1898. Sitä ennen teolliseksi voi sanoa vain Paatelan Harjussa ollutta Kalle Leikmanin tervapolttimoa.
Höyrysahan laittoi Elieser Johansson, joka oli koulutukseltaan farmaseutti. Hän oli kuitenkin tehnyt komean konkurssin Jämsänkoskella ja siksi kaikki höyrysahaa myöten oli vaimo Bedan nimissä.
Arkkipiispan veljenä Elieserillä oli hienot yhteydet ja niitä hän myös käytti. Varovaiseksi riskinottajaksi hän oli konkurssin kautta oppinut ja kaksiraaminen höyrysaha Suolahdessa pyörikin hyvin. Lapsia oli edellisestä avioliitosta jo pari ja uudesta Bedan kanssa tuli vielä lisää niin, että lopulta oli 18 perillistä.
Molempien puoliskojen erinomainen yrittäjähenki näkyi Suolahdessa. Seuraavan talven aikana Saunalahdessa oli myös höyläämö, höyrymylly ja nahkurin verstas toiminnassa. Beda oli pyörittänyt aiemmin jo kahta sekatavarakauppaa ja laittoi nyt tehtaan yhteyteen virvoitusjuomatehtaan nimellä Suolahden Vesitehdas, kesäkuussa 1899. Kokeilipa Elieser tervanpolttoakin.
Yhtäkkiä syntynyt teollisuuskeskittymä työllisti paljon väkeä – 30-70 henkeä suoraan sahalaitoksessa, mutta myös puunhankinnassa ympäri Ala-Keitelettä.
Postileima vuodelta 1902 kertoo, kuka Suolahden Höyrysahan omisti.
YRITTÄJYYS iski Suolahteen lujasti, seuraavina kolmena kesänä lahden rannoille ilmestyi lukuisia yksittäisiä hirrenveistäjäyrittäjiä piilukirveineen ympäri Keski-Suomea ja rannat olivat lastuja täynnä – siitä nimi Lastuniemi. Tämä meno päättyi kun Äänekosken tehtaat pääsivät täyteen käyntiin ja Pässinrata otettiin käyttöön.
Suuremmat rahoittajat ostivat kaiken puutavaran pohjoisesta Keski-Suomesta. Yksi näistä oli myös Ali Riihijärvi, jonka saha käynnistyi 1906. Samana vuonna paloi Elieserin höyrysaha Saunalahdessa eikä jäänyt kuin neliskanttinen savupiippu.
Kun Elieser kuoli jo 1904 hän ei nähnyt koko Keski-Suomea ravisuttanutta tuhoa. Hänen poikansa (nimellä Kaila) rakennuttivat kyllä vielä samana vuoden uuden sahan, mutta velat veivät sen muutamassa vuodessa pakkohuutokauppaan Beda-lesken tilaa myöten.
Uudet omistajat muuten laittoivat 1911 entisessä höyrysahassa käyntiin rullatehtaan nimellä Oy Bobbin ab. Vielä edemmäksi kun tullaan, laitettiin 1930-luvulla neliskanttisen savupiipun ympärille vaneritehtaan suuri saunarakennus. Piippu purettiin 1980-luvun lopulla.
Lisää ensimmäisestä Suolahden teollisuudesta löytyy Kotiseudun Joulun 1994 Kari Perälän artikkelista komeine sahanpalokuvineen sekä Jorma Heiskasen omakustanteesta Täyttä Höyryä – Suolahden höyrymenneisyys (1996).
POSTIKORTTINA ja kuvina on joitakin kappaleita olemassa Suolahden Höyrysahasta, mutta katolla oleva kyltti ”Suolahden Puutavaraliike” kertoo tämän kortin olevan poikkeava. Kuva on nimittäin täsmälleen samanlainen kuin muissa korteissa savukiehkuroita myöten.
Tarkkaan tutkimalla huomaakin, että tämä kortti on se vanhin, jota lähetettiin myöhemmin niin, että katolla oleva kyltti retusoitiin pois. Kas näin ei tarvinnut ottaa uutta kuvaa!
Kortin on lähettänyt Armas Kaila isovelipuolelleen insinööri John Johanssonille 19.VIII.1909 ilmoittaen, ettei tarvitse harjoittelupaikkaa Euran apteekissa, koska aikoo jatkaa lukujaan. Kuukautta ennen Armas oli laittanut kortin, että aikoo antautua kasvitieteen sijaan kokonaan apteekkialalle jättäen luvut kokonaan.
Näin siis vaihteli nuoren suolahtelaisen mieli. Armas oli lopulta Kuopiossa Saastamoisen myyntipäällikkönä.
***
POSTIKORTTEJA ÄÄNESEUDULTA
Edesmenneen Raimo Lampisen (1953–2010) jättimäinen kokoelma seudun postikortteja on päätetty tarjota lukijoille tutkittavaksi. Tarkoitus on Lampisen kokoelmasta tehdä myöhemmin kuvateos, kunhan korteista saadaan lisää paikallista lisätietoa. Samalla perehdytään erilaisten postikorttien maailmaan.
ÄKS julkaisee Ramin Kortit -sarjassa aina sunnuntaisin ilmakuvakortteja, mainoskortteja, katunäkymiä, tapahtumia ja ryhmäkuvia. Kortteja on 1900-luvun alusta tähän päivään yli sadan vuoden ajalta.
Palautetta ja tietoja voi antaa netin kautta tai toimitukselle.
HEIMO SAVOLAINEN, TIMO ENÄKOSKI
