Harvoin yhdelle postikortille yhdistyy niin paljon historiaa kuin Konginkankaan Käpykolosta kertovalle.
Kaikki varmaan tietävät, että professori, elokuva-ohjaaja Mikko Niskanen (1929-1990) Käpykolon loi, ministeri Urpo ja Ana Leppänen siinä kesiä viettivät ja että siellä oli lukuisia kuuluisia vierailijoita. Valokuva, josta kortti on tehty, on kuuluisan äänekoskelaisvalokuvaaja Olavi Porrin kuvaama ilmeisesti 1978, jolloin Käpy-Säätiö perustettiin viemään vuonna 1975 valmistunutta Käpylinnaa eteenpäin elokuvakeskukseksi. Säätiö kustansi myös tämän kortin.
Käpykolosta käsin ovat valmistuneet tunnetut elokuvat: Laulu tulipunaisesta kukasta, Kahdeksan surmanluotia, Omat koirat purivat, Pulakapina, Syksyllä kaikki on toisin ja Ajolähtö. Elokuvanteon alamäestä tuskastunut Niskanen lopulta luopui elokuvakeskusunelmastaan ja vuokrasi Käpykolon 1981”Ihmisyyden tunnustajat” – nimiselle teosofiselle yhteisölle (vrt. Ramin Kortit 58 ja 11) 10 000 markan kuukausivuokralla.
Kun yhteisö tuli paikalle, oli Käpykolossa juuri sinikielisten koirien näyttely menossa. Yhteisöllä oli paljon siivottavaa, jotta se saattoi asettua taloksi. Sittemmin Käpykolo oli myös maatilamatkailukohde. Käpykolon monista vaiheista rakennuksineen ja ihmisineen syntyisi kiintoisa historiajulkaisu varmaan melko vaivattomasti? Alunperin Kytänsalon kivikkoisen rannan 4000m² tontille piti tulla Niskasen erakkomökki.
Kuten korttien tarinasta aavistaa, siitä tuli vallan muuta. Turismia ylläpitivät mm. matkailijoita laituriin kuljettanut Suvi-laiva. Viime vuosina Käpykolo on jopa ollut merkitty metsähallituksen rantautumispaikaksi. Nykyinen omistaja hakee parastaikaa Käpykoloon uutta ranta-kaavaa. Loppukaneetiksi Niskasen haaveelle voinemme sanoa: ”Suomen Hollywood on kuollut”.
Käpykolo oli alkuaikoina varsinainen turistikeskus – Niskasen omienkin sanojen mukaan – yhtenä juhannuksena saapui Käpykoloon myös William Conrad, paremmin tunnettu tv-sarjasta ”Cannon”.
Se leima tarkoittaa mitä todennäköisemmin ns. salahuonetta jota sanottiin ” Kiinalaiseksi huoneeksi”, se avautui slahuoneena mukamas kirjahylly-ovi rivistön kautta, pikku portaat ylös ja siellä oma Wc ,suohku, vuode, hiukan työpöytätilaa. Salahuone siis. Siellä jossain määrin kiinlaiskankasta päiväpeite, valisin,muutama matmuisto tyylinen tuote siis.