RAMIN KORTIT 46
Kuvauksellinen Koivukuja ennen rautatiekanjonia
Äänekosken ensimmäiseksi tieksi voitaneen nimetä Piilolanniemen lossilta Piilolan ja Eerolan talon kautta tuleva tie Viiskulmaan tai oikeammin alun perin kosken niskalla olleille niityille. Tie oli olemassa ainakin 1700-luvun lopulta. Sitä voi muuten ihailla Hiskinmäen koulun kirjastossa olevassa 1800-luvun alun Äänekosken pienoismallissa – siksi kunnes koulu laitetaan karanteeniin toukokuussa.
Ensimmäiseksi taajaman tieksi tai kaduksi voisi ehkä nimetä Viiskulmasta tehtaalle erkanevan vanhan Koivukujan. Sen jatko sitten yli Viiskulman on nykyinen Kauppakatu. Vaan mikäpä oli vanhan Koivukujan katunimi Viiskulmasta tehtaalle aikoinaan? Sen voisi jättää ainakin hetkeksi ÄKSän tietokilpailijoiden etsittäväksi?
Joka tapauksessa tässä kuvan postikortissa on Koivukuja vielä nupullaan, kun koivutkin ovat vielä pieniä. Kuvaa on hyvä verrata Ramin kortit 41 -kuvaan, sillä varmuudella osa pyöräilijöistä on samoja. Kortin lähettäjä on ”setä Lindström” ja se on kulkenut jälleen Yrjö Rutaselle ”Canattaan” viisi päivää myöhemmin kuin Ramin kortit 41 eli nyt 25. heinäkuuta1914. Tällä kertaa Kaarlo Lindström toivottelee kortissa Rutaselle lempeästi hyvinvointia eikä vinoile lainkaan.
Kuvaajasta ei vieläkään ole varmaa tietoa, mutta luetellaan tähän nyt Ramin kortit 41 -kortista tunnistetut pyöräilijät vasemmalta oikealle: 1. Kaarlo Lindström, 2.- , 3. opettaja Mäkinen, 4. Robert Huovelin, 5.- , 6. Aapo Aaltonen, 7.-, 8. Paul Antila, 9. Viljo Sinervä, 10.-, 11.-,12.-. Tästä luettelosta päätellen kyseessä eivät ole ihan tavalliset tehtaalaiset vaan pätevät järjestö- ja yhdistysihmiset.
Jos kuvaaja on kylän ensimmäinen varsinainen fotograafitaiteilija, kirvesmies Otto Hyvönen, tässä lienee tavoiteltu Äänekosken PR-kuvia, jossa tyylikkäät, sporttiset merkkimiehet esiintyvät kylän parhailla paikoilla. Siksi kuva on lähtenyt myös rapakon taakse, kun setä Lindströmkin on pukeutunut parhaimpiinsa. Merkittäväksi nousee Kaarlo Lindströmin ammatti – polkupyöränkorjaaja.
Koivukuja toisinpäin eli tehtaan palokunnan tiilirakennukselta nähtynä. Tehdas oli erittäin myönteinen osuuskaupan perustamiselle ja lahjoittikin tontin työväestölle hyvältä paikalta. Apteekin torni hävisi jo ennen sotia. ”Äänekoskella riittää yksi kirkko”, sanoi talon 1927 ostanut tehdas silloin.
Koivukujan kuuluisat rakennukset ovat Osuuskauppa (1907) ja apteekkitalo (1908), jonka kauas näkyvä torni oli tehtaanomistajan huvilan (nyk. Taidemuseo) tornin kanssa varsin poikkeavaa arkkitehtuuria, kun muistetaan vielä 1907 valmistunut Äänekosken kirkkokin. Kolmas, tehtaan asuinrakennus, lähimpänä Viiskulmaa oli koneenkäyttäjä Gustafssonin mukaan tunnettu ja oli pisimpään pystyssä.
Koivukujasta on monta kuvaa myöhemmältä ajalta, jolloin kasvaneet koivut loivat kesäisin hienon varjoisan ”bulevardin”, jota reunustivat muotoillut aidat, kuten kortissakin näkyy. Koivukuja oli kuvauksellinen helmi kylän keskustassa, kunnes uusi rautatiekanjoni Vanhan Kuntalan nurkkaa viistäen 1950-52 Soihtusiltoineen katkaisi yhteyden Viiskulman risteykseen.
Lähteet: Arvo Ritasen valokuvien arkisto (Ritasen suvulla). J.Vilmi, Äänekosken-Suolahden historia (1991), Väksyn arkisto.
*
POSTIKORTTEJA ÄÄNESEUDULTA
Edesmenneen Raimo Lampisen (1953–2010) jättimäinen kokoelma seudun postikortteja on päätetty tarjota lukijoille tutkittavaksi. Tarkoitus on Lampisen kokoelmasta tehdä myöhemmin kuvateos, kunhan korteista saadaan lisää paikallista lisätietoa. Samalla perehdytään erilaisten postikorttien maailmaan.
ÄKS julkaisee Ramin Kortit -sarjassa aina sunnuntaisin ilmakuvakortteja, mainoskortteja, katunäkymiä, tapahtumia ja ryhmäkuvia. Kortteja on 1900-luvun alusta tähän päivään yli sadan vuoden ajalta.
Palautetta ja tietoja voi antaa netin kautta tai toimitukselle.
HEIMO SAVOLAINEN, TIMO ENÄKOSKI
Vanha apteekkitalo Koivukujalta purettiin 1981 ja samana vuonna hävisi myös KeskiSuomen Opiston vanha rakennus Hiskinmäen sillan pielestä.