Äänekosken kirkkoherra Elina Tourunen on 26.8.2025 irtisanoutunut Äänekosken seurakunnan kirkkoherran virasta 1.9.2026 lukien eläkkeelle siirtymisen vuoksi. Uusi kirkkoherra valitaan välillisellä vallilla, päätti kirkkovaltuusto keskutelun ja äänestyksen jälkeen.
Kirkkoherra voidaan valita joko välittömällä tai välillisellä vaalilla. Välittömässä vaalissa äänioikeutettuja ovat 18 vuotta täyttäneet seurakunnan jäsenet, jotka on merkitty jäseniksi vähintään 70 päivää ennen vaalia.
Välillisessä vaalissa äänioikeutettuja ovat kirkkovaltuuston tai seurakuntaneuvoston jäsenet.
Seurakunnan johtoryhmä on keskustellut vaalitavasta kokouksessaan 24.9. ja todennut, että molemmissa vaalitavoissa on hyvät puolensa: välitön vaali, jossa seurakuntalaiset pääsevät äänestämään, haastaa heitä osallistumaan vaalitilaisuuksiin ja muodostamaan oman kantansa vaalissa mukana olevista ehdokkaista.
– Yleisesti ajatellaan, että välillisessä vaalissa päätöksen tekoa ohjaa vahvemmin vaalin valmisteluun liittyvät selvitykset hakijoiden osaamisesta, vahvuuksista ja soveltuvuudesta tehtävään. Molemmissa vaalitavoissa on tärkeää, että kirkkoherran vaali tuo seurakunnalle positiivista näkyvyyttä ja osallistaa seurakunnan jäsenet mukaan vaaliprosessiin. Valinta on seurakunnan kannalta tärkeä, ja siksi vaalin valmisteluun ja toteutukseen on varattava aikaa ja se on tehtävä vuorovaikutteisesti seurakuntalaisten kanssa, jotta kokemus yhteisestä vaikutusmahdollisuudesta välittyy, johtoryhmä pohti.
Kirkkoneuvosto teki pieniä muokkauksia johtoryhmän esitykseen ja ehdottaa kirkkovaltuustolle, että vaalitapana virantäyttöprosessissa on välillinen vaali.
Neuvoston perusteluna on, että Äänekosken seurakunta tarvitsee kirkkoherran, jolla on vahva hallinnon ja henkilöstöjohtamisen osaaminen ja joka kykenee toimimaan strategisena ja hengellisenä johtajana seurakuntalaisia ja toimintaympäristöä kuunnellen. Kirkkoneuvoston mukaan välillinen vaalitapa mahdollistaa hakijoiden perusteellisen arvioinnin ja paremman kokonaisarvion johtamiskyvystä ja soveltuvuudesta tehtävään.
Tarja Tarvainen esitti, että toteutetaan välitön vaalitapa.
– On tarkoitus, että seurakuntalaisisa osallistamaan ja että he pääsevät osallistumaan vaaliin, eikä mielestäni tätä voida välillisellä vaalilla valita. On kunnia-asia, että seurakuntalaiset saavat itse valita kirkkoherran.
Maija Piitulainen kannatti Tarvaisen esitystä.
– Meidän kaikissa periaatteissa on, että seurakuntalaiset aktivoitetaan toimintaan. Edellisessä kirkkoherran vaalissa lähtivät seurkuntalaiset liikkeelle vaikuttamaan. Se on demokratiaa, ja demokratian kaventaminen on paha asia. En ymmärrä, mitä tässä asiassa pelätään, jos vaalisaarnoilla vaikutetaan kansaan, Piitulainen sanoi.
Marjatta Huhta sanoi, että tärkeintä on saada hyvä kirkkoherra.
– Tapahtui se sitten miten hyvänsä. Olen demokratian kannattaja, mutta meidän ongelma on, että vaaliuurnille ei tahdota lähteä ja näin me emme tiedä, mitä 90 prosenttia seurakunnan jäsenistä ajattelee. Pystytyykö mökin mummlo arvioimaan, millä kriteereillä kirkkoherraa haluta seurakuntalaisille, Ei voi olla niin, että vaalin tulos on tykkäysmittari. Kaikkea henkilöön liittyviä tietoja ei voida jakaaHuhta sanoi.
Jaana Tani kannatti Tarvaisen esitystä.
– On tärkeää, että seurakunta pääsee itse valitsemaan hengellisen johtajansa. Jos meidät on niin pienillä prosenteilla valittu tänne, niin ollaanko mekään oikeita henkilöitä päättämään kirkkoherran valinnasta, vastasi Tani Huhdan pohdintaan. On äärimmäisen kummallista, jos seurakuntalainen ei saa ääntään kuuluviin. Kapitulikaan ei ole tarpeeksi viisas valitsemaan meille parhaita ehdokkaita. Me voimme valita virkamiehiä, mutta nyt on se hetki, että seurakuntalainen saisi päättää koskettavinta ja tärkeintä asiaa.
Marke Tuominen oli samoilla linjoilla. Hän harmitteli julkisuudessa olleita vääriä tietoja, että kirkkovaltuusto olisi jo päätöksensä tehnyt.
– Seurakunnan tulee saada valita oman paimenensa. Jos kirkollisvero kelpaa, niin silloin pitää kuulla myös seurakuntalaisten ääni. Seurakunnalle olisi pitänyt järjestää tilaisuus, jossa aiheesta olisi keskusteltu. Nyt seurakuntalaiset on syrjäytetty, kun avoimuus puuttuu, Tuominen sanoi.
Pentti Kinnunen kertoi saaneensa palautetta seurakuntalaisilta, että välitön vaali on tarpeen.
Akusti Väisänen ja Leila Lindell olivat myös pohjaesityksen kannalla.
– Meidän on tärkeää päästä tekemään perusteelliset tsekkaukset, mitä haetaan. Välillinen vaali on meille turvallisin vaihtoehto, jossa viran erityistarpeet otetaan huomioon, Lindell sanoi.
Sami Leino kysyi mitä välillisessä vaalissa pelätään.
– Me voimme olla yhteydessä seurakuntalaisiin, ja kysyä heidän mielipidettään. On äärimmäisen tärkeää päästä valitsemaan kirkkoherra näillä perusteilla, joilla häntä ollaan valitsemassa.
Hannu Lehmonen pohti, ovatko seurakuntalaiset tietoisia, mitä eri vaalitavoilla tarkoitetaan. Hän toivoi tiedottamisen lisäämistä.
Pekka Uljas sanoi, että keskustelu on tärkeää. Välittömässä vaalitavassa tuomiokapituli laittaa ehdokkaat vaalisijoille.
– Meneekö tämä äänestäjän tietoon, ja toivon, että meille tulee useita hakijoita oman seurakunnan ulkopuolelta, jolloin siinä tapauksessa on välillisellä vaalilla hyötyä. Kevyillä perusteilla ei voida valintaa tehdä.
Kimmo Tuikka sanoi, että valtuustossa on ristiriitoja.
– Pelkään, että yksinkertaisella enemmistöllä päästäisi valitsemaan kirkkoherrraa. Lisäisikö se meidän yhteistyökykyä? Toivon, että seurakunta saa päättää, eikä valtuuston vastakkainasettelu saa päättää.
Timo Forsgrén sanoi, että vuoden päästä äänestäjät vaihtavat kirkkovaltuuston.
– Sitten voivat seurakuntalaiset vaihtaa meidät valtuutetut toisiin.
Kirkkovaltuusto äänesti vaalitavasta, äänin 15-11 kirkkoherran vaalitapa on välillinen.
