Emmi-Inkeri Rimpilä lähti toteuttamaan haavettaan. Hän aloitti syyskuun alussa taideteollisusalan perustutkinotoa. Tulevaisuudessa siintää sisustusalan artesaanin tutkinto.
Samiedu on toisen asteen ammatillinen oppilaitos, jonka toimipiste sijaitsee Savonlinnassa. Emmi-Inkeri Rimpilä suorittaa tutkintoa verkko-opintoina, kätevästi omasta värikkäästä kodistaan käsin.
Visuaalista silmää löytyy jo valmiiksi, eli maailma on avoin rohkealle värin käyttäjälle. Koti on värikylläinen, ja näyttää, että tällä hetkellä on menossa keltainen kausi. Hän sanoo, että kodin myllääminen kulkee suvussa, sillä myös hänen äitinsä ja serkkunsa ovat lahjakkaita vaihtamaan huonekalujen järjestystä.
– Vintage kiehtoo minua huonekaluissa ja sisustustuotteissa. 1970-luvulta tutut tiikkihuonekalut miellyttävät silmää, Rimpilä sanoo.
Hän nimeää lempihuonekalukseen vuosia vanhan kierrätyslöydön, vanhan tiikkisen kirjahyllyn.
– Tosin lapseni on ominut sen itselleen, Rimpilä naurahtaa.
Vintageen littyy vahvasti kestävä kehitys, kierrätys ja hiilineutraalius.
– Olen ollut aina jonkun sortin ekohippi ja tätä haluaisin myös tulevaisuudessa korostaa.
Ekologiset materiaalivalinnat ovat tärkeitä koko maapallolle.
– Kiertelen kirpputoreja ja teen löytöjä huutokaupoista ja selailen internetin tarjontaa. Eihän sitä määräänsä enempää asuntoon mahdu, joten osaan myös luopua tavarasta, Rimpilä sanoo.
Rimpilä, kuinka hän koulutuksen myötä saa oppeja moneen eri osa-alueeseen.
– Toivon, että sisustusalan tarjoaisi tulevaisuudessa uusia työtehtäviä ammattitaidon myötä. Voin kuvitella itseni pintaremontoinnin tai vaikkapa messuosastojen ja näyttelyiden suunnittelun ja toteuttamisen pariin.
Hän kertoo, että sisustuksessa hän haluaisi suuntautua sisätiloihin toteutettavien seinämuraalien tekoon.
– Se olisi sauma, jolla voisin erottua. Olen myös miettinyt valokuvatapettien tekoa omista kuvista, joilla saisi kotiin tai konttoriin uniikin ilmeen.
Hänet tunnetaan luomastaan taiteesta. Rimpilä sanoo, kuinka raikkaat värit ovat löytyneet myös kankaalle.
– Taide kulkee takaraivossa, ja siinä on miettiminen, miten sitä voisi hyödyntää. En synkistele enää teoksissani, kun huomaan, että leikkisyys, huuumori ja lapsenomaisuus on lisääntynyt. Luulen, että taide voi jollain tavoin ujuttatua tai nivoutua koteihin, Rimpilä pohtii.
Koulutus antaa Rimpilälle perehdytyksen sisustusalan eri osa-alueisiin, kuten tilasuunnitteluun, värien ja materiaalien valintaan.
– Luvassa on myös kursseja pintakäsittelyyn, jonka voi ottaa täsmäiskuna ja lähiopetuksena mukaan.
Ei yllätä, kun Rimpilä sanoo, kuinka häntä kiinnostaa ”kaikki erikoinen”.
– Olen ollut yhteydessä erääseen bändiin, joka kiertää maailmaa, toivomuksena, että pääsisin suunnittelemaan heille lavaa. Myös kyläkauppa Voikukan sisustaminen on virittynyt ajatuksiin, Rimpilä miettii.
Verkko-opinnot vievät pari iltaa viikosta, lisänä itsenäistä työskentelyä ja harjoittelua.
– Kävin hamstraamassa kirjastosta kasan sisustuskirjoja, ja haen niistä inspiraatiota ja ajatuksia. Sisustuksen ei tarvitse maksaa paljon, kun kekseliäisyydellä ja kierrätyksellä saa jo paljon aikaan.
– Kaikki lähtee asiakkaan toiveesta, joten kuunteleminen on tärkeää. Ajattelen, että multa voisi tulevaisuudessa tilata sisustuksen avaimet käteen periaatteella. On hienoa, kun pääsee oppimaan suunnitteluohjelmien käytön, jolla voi nopeasti havainnollistaa päässä pulppuavat ideat. Nyt olisi tarve löytää harjoittelupaikka, eli jos joku tarvitsee kohteeseensa suunnitteluapua, olen käytettävissä, Emmi-Inkeri Rimpilä vinkkaa.
