OAJ:n Äänekosken paikallisyhdistys järjesti eilen Oppia ikä kaikki-kunnallisvaalipaneelin kaupngintalon valtuustosalissa. Panelisteina istuivat Raili Paavonen (KOK), Jani Salo (PS), Ann-Niina Turunen (KD), Minna Tuikka (VIHR), Paula Pekonen (KESK), Hannu Penttinen (SD) ja Mari Koistinen (VAS). Tilaisuutta oli saapunut juontamaan Timo Harakka.
Illan kulku sujui väittelyittä. Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että luokkakokoja ei saa suurentaa, opettajien kuuluisi olla yt-neuvottelujen ulkopuolella, oppilaiden ja henkilökunnan tulisi saada työskennellä sisäilmaltaan terveiden seinien sisällä, koulumatka ei saisi olla liian pitkä tai kestää liian kauan ja koulukiusaamisessa pitäisi olla nollatoleranssi.
Erityisoppilaiden integroiminen yleisopetuksen luokkiin keskustelutti, mutta sitä ei kuitenkaan nähty ongelmallisena. Soraääniä päästiin kuulemaan, kun spekuloitiin päätöstä kahden yläkoulun mallista. Sen takana seisoivat Mari Koistinen ja Hannu Penttinen. Kahden yläkoulun malli saa pyyhkeitä turhan pitkien koulumatkojen vuoksi.
– Päättämisen kulttuuri on Äänekoskella hyvin erikoista, päätetään ja kumotaan seuraavassa käänteessä tehty päätös, opetuslautakunnan jäsen Mari Koistinen ihmettelee.
– Jos kysytään Telakkakadun oppilailta maaliskuussa, miten koulu sujuu, niin varmasti ovat tyytyväisiä, Hannu Penttinen uskoo.
– Kolme tuntia kestävä matka on turhauttavan pitkä, tietää kasiluokkalaisen äiti Minna Tuikka.
– Miksi äänekoskelaisia ei kuljeteta Suolahteen, ihmettelee Honkolassa asuva Jani Salo ja kertoo, että hänen lapsensa käyvät koulua päätöksen vuoksi puolen tunnin matkan päässä Saarijärvellä.
– En spekuloi päätöksellä, katsotaan tammikuussa miten koulu saadaan käyntiin, Paula Pekonen kertoo.
Mutta mistä opetustoimi voisi säästää, sillä säästötavoitteeseen on on vielä pitkä matka.
– Ei oikein mistään, kuului vastaus jokaisesta suusta. Yhtämieltä oltiin kuitenkin siitä, että pienistä puroista on lähdettävä liikkeelle.
– Minä päällystin viime kesänä kontaktimuovilla todella repaleisia kakkosten lukukirjoja. Rikkinäiset kirjat eivät ainakaan paranna motivaatiota, kertoi koulunkäynninohjaajana toimiva Ann-Niina Turunen.
Suolahden uimahallin säilyttäminen sai kannatusta kaikilta.
– Suolahdessa on mukava käydä uimassa, kun siellä ei tarvitse palella, niinkuin Äänekosken hallissa, kertoo Paavonen.
Runsaslukuinen yleisö osallistui keskusteluun. Marke Tuominen kertoi, että koulukiusaaminen on röyhähtänyt käsistä joillakin kouluilla, mutta ei tarkentanut väittämäänsä sen enenpää. Eino Pajunen kertoi, kuinka vuonna 1931 ? jolloin hän aloitti koulutaipaleensa, luokassa oli 40 oppilasta, eikä mitään kurinpitovaikeuksia.
– Sama opettaja opetti uskonnot ja liikunnat eikä ollut mitään auktoriteettiongelmaa.
Hiskimäen koululla pitkän päivätyön tehnyt opettaja ihmetteli, miksi oppilaita ei saa välitunnille?
– Koulut ovat suunniteltu siten, että luokkia pitäisi tuulettaa. Miten se onnistuu, kun väki on sisätiloissa pitkin päivää.
