Suvaitsevaisuus, sosiaalisuus, karjalaisuus – Karjalaisissa pidoissa ilo on päällimmäisenä

Syyskuun alussa juhlivan Keski-Suomen piirin pitopöytään voivat lunastaa paikan myös ulkopuoliset ja tutustua karjalaiseen ruokakulttuuriin.

Karjalan Liitto on toiminut 80 vuotta ja sitä piti Keski-Suomen piirin osalta juhlia jo keväällä täällä Äänekoskella. 

– Koronan takia tapahtumaa piti siirtää ja syyskuun ensimmäisenä sunnuntaina on oman väen lisäksi pöytä koreana kaikelle kansalla hotelli Keiteleessä Suolahdessa, kertoo Karjalan Liiton Äänekosken osaston puheenjohtaja Kari ”Vilke” Leppänen.

– Haluamme tehdä karjalaisuutta tutuksi kaikille, joten mukaan vaan iloiseen joukkoon ja varaamaan paikka karjalaiseen pitopöytään. Muutamalla kympillä pääsee kokemaan karjalaisen ruokakulttuurin monipuolista ja herkullista antia, Leppänen innostaa.

Hän toteaa, että karjalaisuus on tietoisuutta omasta perinnöstä ja kulttuurin sekä perinteiden vaalimista.

– Monenlaista evakkojen tuomaa mukavaa karjalaista juttua on levinnyt laajemminkin niin tänne ja kuin koko maahan. Otetaan vaikka tuo ruokapuoli ja esimerkeiksi karjalanpiirakka ja karjalanpaisti.

Leppänen muistuttaa, että nykyään niin suosittu sienestysharrastus sieniruokineen on tullut läntiseen Suomeen karjalaisten mukana.

– Sodan jälkeen kulttuurit kohtasivat ja rikastuttivat täälläkin toisiaan. Koti jäi Karjalaan, mutta kaipuun ja katkeruuden edelle nousi karjalainen optimismi sekä halu ja taidot selviytyä. Katsottiin eteenpäin ja toimittiin tulevaisuuden eteen.

Leppänen arvioi, että kovien kokemusten kurimuksessa myös suvaitsevaisuus ja sosiaalisuus olivat ja ovat edelleenkin kantava arvopohja karjalaisuudelle.

– Äänekoskelle tuli satoja siirtolaisia, jotka lähtivät pian mukaan pakallisiin rientoihin. Työelämä, yrittäminen, urheilu, kuntapäättäminen, kulttuuri, järjestöt, seurakunnat ynnä muut toiminnat saivat aktiivisen karjalaisen vahvistuksen.

Leppänen arvioi, että Äänekoskella on nykyään tuhansia asukkaita, joilla taustassaan karjalaisuutta.

– Nuoret ovat kiinnostuneita juuristaan. Netti antaa nykyään kätevän ja monipuolisen mahdollisuuden sukututkimukseen ja karjalaan perehtymiseen.

Piirakkapiiri pyörii

Leppänen arvioi, että Äänekosken yhdistys on vuosittaisen toimintakisan perusteella aktiivisin koko maakunnassa. Jäsenmäärä on karttunut mukavasti ja väkeä on runsaat kaksi sataa.

– Toimintaa rahoitetaan muun muassa piirakkapiirillä, joka on toimittanut vuosittain tuhansia karjalanpiirakoita eri tilaisuuksiin.

Piirakkakurssit pyörivät ja karjalanpiirakan valmistuksessa myös kisaillaan. Paikalliset ovat pärjänneet hyvin valtakunnallisestikin.

Myös tutkimuksen saralla on saavutuksia.

– Erityisen ylpeä olen Antti Makkosen toiminnasta. Hän teki pro gradun aiheena Nuoret ja Sortavala kuvina, Leppänen hehkuttaa.   

Hän toteaa, että seuran toiminnassa korostuu yhdessäolo ja tekeminen monella tapaa. Porukalla on retkeilty karjalassa ja kotimaassa. On urheiltu, heitetty kyykkää, lintubongailtu, pilkkikisailtu ja vierailtu tehtaissa ja laitoksissa. Puurojuhla pidetään joulun alla ja pääsiäisenä virvotaan.

– Karjalan murretta ei täällä enää monikaan osaa, mutta sitäkin vaalitaan leikkimielisillä sanakisoilla ja tietoiskuilla.

Leppänen kertoo, että jäseneksi voi liittyä, vaikka oma tausta ei ole karjalainen.

– Tapaamiset ja turinatuokiot vetävät väkeä laajemminkin. Karjalasten parissa on helppo viihtyä.

Puheenjohtaja kiittelee yhteistyökumppaneita ja erityisesti kaupungin myönteistä otetta seuran toimintaan.

– Myönteisessä hengessä on helppo toimia, Leppänen painottaa.

Antoisa ruokakulttuuri

– Karjalainen ruokakulttuuri on hyvin monipuolinen ja kaikki on osattu käyttää hyväksi, kun on valmistettu pöydän antimia. Ja mikä tärkeintä Karjalassa on osattu juhlia ja antaa arvoa yhdessäololle ja hyvälle ruualle.

Ravintoloitsija Juha Wilman kertoo, että omat karjalaset juuret johtavat Jänisjoelle.

Karjalaiseen ruokakulttuuriin on vaikuttanut myös Pietarin läheisyys. Suurkaupungin korkealuokkaiset ja kansainväliset keittiöt sekä maaseudulla rikkaiden suurtilojen, hovien, ruoat ovat tuonut oman kiinnostavan lisänsä myös kansan suun ulottuville. Viipuri oli Suomen kansainvälisin kaupunki ja makuja tarjolla sen mukaan.

– Toki oma karjalainen maanläheinen ruokaperinne on ollut makutarjonnaltaan runsas. Siinä on hyödynnetty vesien, peltojen ja metsien antamia raaka-aineita kattavasti. Mitään ei jätetty hyödyntämättä, kun tehtiin hyvää ruokaa.

Wilman toteaa, että tämän päivän karjalaista pitopöytää pitää hieman soveltaa, jotta se osuu nykymakuun. Riistaa ja elimiä käytettiin ennen runsaasti ruuanvalmistuksessa, mutta nyt niistä on vieraannuttu.

– Toki maksa ja kieli maistuvat edelleen suomalaisille. Niitä löytyy kyllä juhlapöydästäkin.

Willman kertoo, että mukana ovat tietenkin perinteiset karjalanpaisti ja kala sekä piirakoita ja sultsinoita sieniäkään unohtamatta. Jälkiruokineen kaikkineen on tarjolla parisen kymmentä karjalaista makuelämystä.

Paikan pitopöytään voi varata numerosta 0405242354.

Lasse Hämäläinen