Suomalaisten juomatavat ovat muuttuneet. Vielä 1990-luvulla vaikea lama sai oluen kulutuksen kasvuun, vaikka samaan aikaan alkoholin kokonaiskulutus pieneni. 2000-luvulla oluen kulutus on alkanut kuitenkin seurata bruttokansantuotteen kehitystä, eikä taantuma enää ole saanut oluen kulutusta nousuun 90-luvun laman tavoin.
Oluen kulutus oli suurimmillaan vuonna 1992, jolloin sitä kulutettiin 88 litraa asukasta kohti. Kun bruttokansantuote laman jälkeen lähti nousuun, oluen kulutus lähti puolestaan laskuun.
– Tällä hetkellä vaihtelut oluen kulutuksen ja BKT:n välillä ovat sen sijaan samansuuntaisia, ja huonot ajat näkyvät myös oluen myynnissä, joka on ollut laskussa, sanoo Danske Bankin ekonomisti ja johtava neuvonantaja Lauri Uotila.
Taantuma on siis saanut oluen kulutuksen laskemaan tai sitten emme eläkään niin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa kuin kuvittelemme.
Laajemminkin katsottuna 2000-luvulla oluen kulutuksessa ja BKT:n kehityksessä on 1990-luvun lama-ajasta poiketen havaittavissa samankaltaisuutta. Esimerkiksi finanssikriisin aikaan oluen kulutus laski yhtä aikaa BKT-käyrän kanssa.
– Vuonna 2009 kun bruttokansantuote romahti yhdeksän prosenttia, myös oluen kulutus putosi lähes kuusi prosenttia, sanoo Uotila.
Vuonna 2010 olutta kulutettiin enää vajaa 74 litraa asukasta kohti.
– Tällä hetkellä elämme edelleen keskellä eurokriisiä, eivätkä talouden näkymät ole kovin suotuisat, joten oluen kulutus säilynee tänä vuonna ennallaan, Uotila ennustaa.
Oluen kulutus on siis kehittynyt hyvään suuntaan, eikä olut ole enää juoma, jota nautitaan eniten silloin, kun menee huonosti. Sitä ei nautita lohdukkeeksi tai esimerkiksi arvokkaampien juomien korvikkeeksi. Sen sijaan olut vaikuttaisi olevan seurustelujuoma, jota nautitaan esimerkiksi kun on syytä juhlaan.
