Lähes viidennes Keski-Suomen järvistä sekä noin puolet joista on ekologiselta tilaltaan edelleen hyvää huonommassa tilassa. Äänekosken alueen murheenkryyni on perinteisesti Kuhnamo.
Vesien tilaa heikentää erityisesti hajakuormituksen aiheuttama rehevöityminen ja paikallisesti myös pistekuormitus kuten jätevedenpuhdistamot, teollisuus, turvetuotanto ja kalankasvatus. Jokimuodostumissa tilaa heikentävät erityisesti uoman rakenteelliset ja hydrologiset muutokset (padot, perkaukset).
Pohjavesien tila ei ole parantunut toivotulla tavalla Keski-Suomessa hoitotoimenpiteistä huolimatta. Lisäksi pohjavesitietojen karttuessa on ilmennyt uusia huonossa kemiallisessa tilassa olevia pohjavesialueita. Syynä huonoon kemialliseen tilaan ovat Iiuotinaine- ja torjunta-ainepitoisuudet. Keski-Suomessa 25 pohjavesialueen kemiallinen tila on huono.
Pinta- ja pohjavesien tilan turvaamiseksi ELY-keskukset ovat valmistelleet yhteistyössä sidosryhmiensä kanssa ehdotukset vesienhoitosuunnitelmiksi vuosille 2016–2021. Suunnitelmissa kerrotaan pinta- ja pohjavesien tilasta ja niihin kohdistuvasta kuormituksesta, vesienhoidon tavoitteista ja tarvittavista toimista vesien hyvän tilan saavuttamiseksi.
Kuhnamon osalta tavoitetilan odotetaan toteutuvan vuoteen 2027 mennessä.
Kaikilla kansalaisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä vesienhoitosuunnitelmista ja tulvariskien hallintasuunnitelmista seuraavan puolen vuoden aikana. Aikaa on maaliskuun loppuun saakka.
Pintavesien ekologiseen ja kemialliseen tilaan sekä pohjavesien kemialliseen tilaan voi tutustua uudessa vesikartta-karttapalvelussa.
VESIEN HYVÄN tilan saavuttaminen ja sen ylläpito vaatii tekoja, rahaa ja pitkäjänteisyyttä. Keski-Suomessa hyvää tilaa ei saavuteta kaikkien vesistöjen osalta vielä tavoitevuonna 2015, vaan osalle vesistä tarvitaan lisäaikaa (ks. kartta). Vesienhoitosuunnitelmaehdotuksissa esitetään toimenpiteitä kaikille yhteiskunnan osa-alueille. Toimenpiteitä edellytetään muun muassa maa- ja metsätaloudelta, yhdyskunnilta, haja-asutukselta sekä teollisuus- ja yritystoiminnalta.
Keski-Suomessa maatalouden suojavyöhykkeiden pinta-ala olisi nelinkertaistettava ja kosteikkojen määrä kolminkertaistettava. Olemassa olevien turvetuotantoalueiden vesiensuojelua esitetään parannettavaksi 20 %:lla tuotantopinta-alasta. Tavoitteena on, että kaikilla alueilla on käytössä paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT). Metsätaloudessa esitetään perusvesiensuojelutasoa tehokkaampia toimenpiteitä kuten kunnostusojituksen tehostettua vesiensuojelua (putkipatoja, kosteikkoja) ja tehostettua vesiensuojelun suunnittelua metsätalouden kuormittavimmille alueille. Yhdyskuntien viemäriverkostoja tulisi saneerata ja jätevedenpuhdistusta edelleen tehostaa. Vesistöjen kunnostustoimina esitetään jokien ja purojen elinympäristökunnostusta ja kalankulkua helpottavia toimenpiteitä. Lisäksi vesistöjen säännöstelyjä olisi kehitettävä ja rehevöityneitä järviä kunnostettava.
Pohjavesien osalta keskeisempiä toimenpiteitä ovat suojelusuunnitelmien laatiminen/päivittäminen ja pilaantuneiden maiden kunnostus. Tiealueilla suolauksen vähentäminen ja vähemmän haitalliseen liukkaudentorjunta-aineeseen siirtyminen sekä pohjavesisuojausten rakentaminen olisi tärkeää.
Vesienhoidon suunnittelulla tavoitellaan vesien hyvää tilaa. Toimenpiteet on kohdennettava ja mitoitettava järkevästi. Toimien toteutus vaatii laajaa sitoutumista ja yhteistyötä. Vesienhoitosuunnitelmaehdotukset on laadittu laajassa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.
TULVARISKIEN hallintasuunnitelmissa keskitytään erityisesti vuonna 2011 nimettyihin merkittäviin tulvariskialueisiin unohtamatta kuitenkaan muuta osaa laajasta vesistöalueesta. Keski-Suomessa merkittäväksi tulvariskialueeksi on nimetty Jyväskylän keskustan ympärillä olevat järvien ranta-alueet.
Tulvariskien hallinta on monien tahojen yhdessä tekemää työtä, jonka tavoitteena on tulvariskien vähentäminen siten, että mm. ihmisten turvallisuus voidaan varmistaa, ympäristövahinkoja ja -vaaraa ei aiheudu ja yhteiskunnan kannalta tärkeät toiminnot (vesi, sähkö, lämpö, kulkuyhteydet) toimivat.
Tulvariskien hallintasuunnitelmassa esitetyillä toimenpiteillä pyritään vähentämään suurten tulvien aiheuttamia riskejä. Toimenpiteet sisältävät ennalta tehtävien varautumis- ja valmiustoimenpiteiden kehittämistä, tulvan aikana tapahtuvan toiminnan parantamista sekä tulvan jälkeen tehtävien toimenpiteiden kuvauksen. Suunnitelmassa esitetyt toimenpiteet on laadittu toteuttamiskaudelle 2016–2021. Toimenpiteitä toteuttavat mm. viranomaiset (ELY-keskus, pelastuslaitos, kunnat, ym.), vesi- sähkö- ja energialaitokset, yksityiset kiinteistönomistajat, vakuutusyhtiöt, yritykset ja yhdistykset, kukin joko vastuunsa tai vapaaehtoisuutensa mukaan.
Vaikuta antamalla palautetta
Vesienhoitosuunnitelmista ja tulvariskien hallintasuunnitelmista voi antaa palautetta 1.10.2014–31.3.2015. Asiakirjat ovat nähtävillä Keski-Suomen ELY-keskuksessa (Cygnaeuksenkatu 1, Jyväskylä), Keski-Suomen kunnanvirastoissa sekä Internetissä: www.ymparisto.fi/vaikutavesiin.
Aineistot on verkkosivuilla jaoteltu alueittain. Keski-Suomen ELY-keskuksen toimialue kuuluu pääosin kahdelle vesienhoitoalueelle: Kymijoen–Suomenlahden vesienhoitoalueelle ja Kokemäenjoen–Saaristomeren–Selkämeren vesienhoitoalueille. Hyvin pieni alue Pihtiputaan kunnasta kuuluu lisäksi Oulujoen–Iijoen vesienhoitoalueeseen.
Tulvien osalta Keski-Suomea koskevat ehdotus Kymijoen vesistön tulvariskien hallintasuunnitelmaksi sekä ehdotus Kokemäenjoen vesistön tulvariskien hallintasuunnitelmaksi.
