Mitä yhteistä on Kekkosella, twerkkaavilla puluilla, susilla ja musikaalilla? Se selviää Varjolasten uusimman esityksen, Eläinmusikaalin ensi-illassa lauantaina.
Varjolasten historian seitsemäs esitys saa ensi-iltansa Painotalolla lauantaina 18.huhtikuuta kello 14. Esitys on mielenkiintoinen sekoitus sekä musikaalia että satiirista draamaa. Musikaalinen osuus ei ole kuitenkaan Hollywood-tyylistä, vaan omaperäisempää tulkintaa. Aihepiireissä pyörii nuorten omista ajatuksista kumpuavia tulkintoja niin elämästä kuin vallankäytöstäkin.
Tunnelma kolme päivää ennen ensi-iltaa on esiintyjillä hyvä, omien sanojensa mukaan suorastaan erittäin hyvä.
– Fiilis on paljon rennompi kuin ennen viime esitystä, sillä olemme saaneet vaikuttaa esityksen kulkuun itse todella paljon. Saatiin soveltaa todella paljon, eikä mennä pelkästään valmiin tekstin mukaan, Sara Hepomäki esiintyjäkaartista kertoo.
Peuran sarvetkin voidaan valmistaa kierrätetystä materiaalista näin virpomissesongin päättyessä.
Käsikirjoitus koottiin pääosin nuorten omista ajatuksista yhteiskunnan tilasta, ongelmista ja poliittisista mielipiteistä. Ohjaaja Pilvi Honka keräsi nuorten näkemyksiä paperille, ja siitä lähti liikkeelle tarinan rakenne. Prosessi esityksen takana on kuitenkin lähtenyt käyntiin jo kauan ennen käsikirjoituksen kirjoittamista.
– Meidän metodi on harhailu. Se sisältää pääosin yhdessäoloa ja toisiimme tutustumista sekä ajatusten vaihtoa. Prosessissa ei koskaan edetä suoraan A:sta Ö:hön vaan rakennellaan rauhassa matkan varrella, teatteri-ilmaisun ohjaaja Pilvi Honka kertoo.
Honka kertoo esityksen olevan myös yksi kenties röyhkeimmistä Varjolasten historiassa. Politiikka on ollut esillä Varjolasten esityksissä ennenkin, mutta tämänkertainen esitys ei kuitenkaan kumartele kenellekään. Käsikirjoitus ja dialogi on hyvin tutkailevaa sekä haastavaa näyttelijöiden osalta. Katsojia ei haluta päästää helpolla, vaan tarkoituksena onkin tarjota ajattelemisen aihetta.
– Tämä on aikamoista tekstitykitystä. Suorastaan pommi, Honka vihjailee.
– Tarinassa kerrotaan hirveästi vahvoja mielipiteitä eikä muille näkökannoille anneta esityksessä hirveästi tilaa, jatkaa myös yhden lauluosion esittävä Nora Sohlman.
Esitykseen ei olla ostettu juuri mitään uutta, vaan pyrkimyksenä on käyttää mahdollisimman paljon olemassaolevia resursseja sekä kierrättää materiaalia käyttötarkoituksesta toiseen. Jopa julisteet on painettu kierrätetylle paperille. Esityksen näyttävimmän elementin muodostaa valtava Kekkosta esittävä patsas. Patsaan rakensivat Äänekosken taiteilijaseuran puheenjohtaja Marjut Juntunen sekä sihteeri Katja Laajala.
– He ystävällisesti tekivät meille patsaan, kun pyydettiin. Annoimme taiteilijoille vapaat kädet toteutuksen suhteen ja lopputulos on aivan mahtava, Varjolapsien työryhmän jäsen Milka Krogerus kertoo.
Nuoret kehuvat kilvan Varjolapsissa säilynyttä yhteishenkeä. Kaikki otetaan lämmöllä vastaan joko näyttelijäkaartiin tai taustatekniikkaan. Kenenkään tarvitse esittää mitään, vaan jokainen saa olla oma itsensä. Viiden vuoden olemassaolon aikana Varjolapsista on kehittynyt omannäköisensä yhteisö jossa on runsaasti vapauksia itseilmaisuun.
Suurin mysteeri, joka jää edelleen kertomatta, on miten Kekkonen liittyy eläinmusikaaliin. Se selviää lauantaina painotalolla.
– Kannattaa tulla katsomaan, miten me ollaan saatu kudottua politiikka, pulut ja sudet yhteen, näyttelijä Emma Vainio hihkaisee.
Äänekosken Teatterin Varjolapset: ELÄINMUSIKAALI
K-12, voimakasta kielenkäyttöä
Painotalon iso sali, Kalevankatu 2
Lauantai 18.4 kello 14 ja 16
Tiistai 21.4 kello 17 ja 19
Torstai 23.4 kello 17 ja 19
Liput 5€ / 10€
Lisätietoa numerosta 044 3646546
TEKSTI JA KUVAT: MIKKO SUUTALA
