Suolahden Metsä-Woodin vaneritehtaalla on hiljaista. Tehdas seisoo siinä missä lakkovahditkin – lakkovahdeilta evättiin pääsy tehdasalueelle.
Teollisuusliitto vastustaa Suomen hallituksen suunnittelemia leikkauksia ja työelämäheikennyksiä kolmipäiväisellä lakolla 14.–16.2.2024. Lakko näkyy myös Metsä Woodin tehtailla, Suolahdessa. Lakkovahteja tapaamaan tullut Teollisuusliiton 1. varapuheenjohtaja Turja Lehtonen on huolissaan keskustelukulttuurin muutoksesta, joka näkyy neuvottelupöydissä.
Lehtonen ei uskalla lähteä arvailemaan, milloin neuvottelupöydän äärelle päästää ja millaisessa asennossa sinne ollaan menossa.
– Emme olisi tässä jos tietäisimme, milloin neuvottelut saadaan käyntiin. Toivomme nopeaa aikataulua, joka ei ole meidän käsissämme, Turja Lehtonen sanoo.
Lehtosen mukaan ratkaisun avaimet ovat elinkeinoelämän ja työnantajien käsissä.
– Mikä pääministeri Petteri Orpoa jarruttaa, ovat Elinkeinoelämän keskusliiton Jyri Häkämies ja Ilkka Oksala sekä kauppakamarin Juho Romakkaniemi jaSuomen Yrittäjien Mikael Pentikäinen, jotka ovat hallitusohjelmaan työelämäosion kirjoittaneet. On huomattavissa, että kirjaukset halutaan runnoa läpi ja näen, että paine, jota yritetään luoda, menee yrittäjäpuolelle, Lehtonen sanoo.
Lehtonen kertoo olleensa erilaisten pöytien äärellä jo parinkymmenen vuoden ajan. Hän sanoo keskustelukulttuurin muuttuneen voimakkaasti.
– Työnantajien kanssa neuvotteluprosessit kulkevat kohtuullisen samalla tavalla kuin aikaisemminkin, mutta paine, jota työelämän lainsäädännön muuttamiseen on tullut, on peräisin ideologisista näkökulmista kuin itse arjen tarpeista. Tämä on muuttanut valtakunnallisen neuvottelukulttuurin koko agendan. Keskustelemista ja neuvottelua ei ole enää haluttu harrastaa vuoden 2016 jälkeen. Huoli muutoksesta on kova, Lehtonen sanoo.
Potkulain säätäminen sekä lakko-oikeuden rajoittaminen ovat Lehtosen mielestä äärimmäisiä tekoja.
– Edellisistä mielenilmauksista on aikaa jo 6-7 vuotta. Julkisen sektorin tekemät sopimukset menivät elinkeinoelämän tunteisii,n eivätkä he tunnu pääsevän siitä nyt yli, Lehtonen pohtii.
Onko valonpilkahduksia näkyvissä?
– Matkan varrella on tapahtunut muutoksia: retoriikka kovenee erityisesti perussuomalaisten poliitikkojen osalta. On ollut kuultavissa jopa mauttomuuteen menevää retoriikkaa ja vastaavasti todellinen tahdonilmaisu on heikentynyt. Toisaalla on nähty liikkeitä keskusteluhalukkuuteen, sillä minulla on sellainen käsitys, että osapuolten kompromissihalukkuus olisi lisääntynyt pikkuisen, Lehtonen sanoo ja kertoo olevansa huolissaan millaiset jäljet eripuraisuus jättää työelämään ja neuvottelukumppaneihin.
Tällä kertaa lakkovahdeilta evättiin pääsy tehtaan portille eli vahtia pidetään tehdasalueen ulkopuolella. Pääluottamusmies Osmo Kääriäinen kertoo, kuinka tsemppihenki näkyy työtekijöiden keskuudessa. Kun lasketaan kunnospitopuolen työntekijät sekä alihankkijat, on lakossa tällä hetkellä 350 henkilöä.
Täysiä lakkopäiviä on takana kuusi sekä yksi tunnin mittainen ulosmarssi.
– Työnantaja antoi käskyn, ettei tehdasalueelle ole tulemista, ja että lakkovahtien on siirryttävä tehtaan portilta edemmäksi, tehdasalueen ulkopuolelle asti. Siksi me olemme tässä. Olen äärimmäisen ylpeä meidän porukasta, sillä lakot ovat pitäneet hyvin. Meidän pitää saada hallitus ymmärtämään, että neuvottelupöytään on mentävä ja siellä on löydyttävä ratkaisuja, jotka eivät kohdistuisi näin rajusti työelämään eikä sosiaaliturvaan. Olen todella huolissani heikommin pärjäävistä ihmisistä ja perheistä. Meidän duunareiden tehtävä on puolustaa myös työttömiä, Kääriäinen sanoo.
Teollisuusliiton Sisä-Suomen aluetoimitsija Jani Väisänen kertoo, kuinka lakkostrategiaa on noudatettu askel askeleelta.
– Kun tietoisuus hallituksen tekemistä työelämän heikennyksistä lisääntyy, lisääntyy myös Suomen hallituksen suuntaan todella kovasanainen kritiikki. Koska hallituksen toimet ovat niin monitahoiset, eivät työntekijät osaa vielä hahmottaa, kuinka toimet kohdistuvat sosiaaliturvaan, ansiosidonnaiseen ja moneen muuhun asiaan. Onneksi meiltä löytyy hyviä edunvalvojia, jotka rummuttavat tietoa eteenpäin. On syytä pohtia, millaiset työmarkkinat me jätämme tuleville sukupolville, Väisänen sanoo.
Lakkovahti Jani Lehmonen sanoo, ettei rikkureita ole näkynyt.
– Huoli on suuri, kun miettii lapsiperheitä ja kuinka heidän tulevaisuuden suunnitelmien käy, tai että uskaltaako tulevaisuutta kovin pitkälle suunnitella. Syy, miksi me täällä nyt ollaan, löytyy Suomen hallituksesta, Lehmonen kuittaa.
Teollisuusliiton 1. varapuheenjohtaja Turja Lehtonen (vas) kertoo kiertävänsä tsemppaamassa lakkovahteja. Metsä Woodin Suolahden tehtaiden pääluottamusmies Osmo Kääriäinen, lakkovahti Jani Lehtonen sekä Teollisuusliiton Sisä-Suomen aluetoimitsija Jani Väisänen tapasivat tehdasalueen ulkopuolella, sillä pääsy tehdasalueelle evättiin.
