ÄKS

Teos pääsi Taidemuseolle talteen ja turvaan

20.11.2020 06:00
Taiteilija Onni Kososen maalaama pian 60-vuotias ja lähes satakiloinen teos Lapsuus, nuoruus, miehuus, nostettiin taidemuseon seinälle. 

Puhuttanut ja pohdituttanut  jättimäinen Onni Kososen maalaama teos on päässyt Asemakadun koululta taidemuseon suojiin. 

 

Asemakadun koulun juhlasalin aulaa koristanut teos on turvassa ja tallessa. Koulutyön loputtua rakennukselle on löydetty uutta elämää, ja juhlasalin aula on lähinnä painijoiden käytössä, sillä tilasta löytyy harjoitusmolski sekä erilaisia kuntoiluvälineitä. Koulun ohi kulkeneet ovat laittaneet merkille, kuinka suuri taideteos on hävinnyt seinältä. Moni on jo ennättänyt kysyä: missä maalaus luuraa? 

Kelataan reilut 58 vuotta taaksepäin. 

Keskustan koulun (ent. Asemakadun koulu) laululuokassa 21.3.1962 pidetyn kauppalanvaltuuston 30-vuotisjuhlakokouksen esityslista oli hyvin arkinen. Yksi asia kohotti juhlatunnelmaa: valtuusto hyväksyi lisämäärärahan Keskustan kouluun hankittavaa suurikokoista öljymaalausta varten. Juhlaan oli aihetta muutenkin, täyttihän uljas koulutalo 10 vuotta.  Alkupääoma koostui opettaja Martti Rehtijärven myöntämästä yli 100 000 silloisen markan lahjarahasta. 

Heinäkuussa 1962 päätettiin tilata taiteilija Onni Kososelta 190×400 senttimetrin suuruinen teos. Vuoden 1962 rahamäärää 100 000 markkaa vastaava rahamäärä on euroissa 2552 euroa. 

Juhlasalin aulaa komistanut maalaus esittää Suolahdessa eri aloilla tehtävää työtä – myös koulutyötä. 

– Alussa pidettiin tärkeänä aulan ikkunoiden peittämistä verhoilla kuvan suojaamiseksi. Koulun peruskorjausta 1990-luvun alussa suunnitellut arkkitehti taas halusi ikkunan verhottomaksi, kerrotaan Jorma Heiskasen kirjoittamassa koulun 50-vuotishistoriikissa. 

Teos kantaa nimeä Lapsuus, nuoruus, miehuus. Kun teosta katsoo aikansa pää kallellaan, mieleen hiipii sosialistinen realismi, taidesuuntaus, joka sopisi hyvinkin Suolahden sen ajan henkeen. Suurta maalausta katsellessa herää paljon ajatuksia. 

– Tuossa tupruttaa vaneritehtaan piippu, mutta onkos tehdas kuvattu oikeaan maisemaan, sillä eikös tuossa ole Kirppuvuori? Ja katsohan tuota lapioon nojaavaa maamiestä, sehän on kuin suoraan Suolahden kirkon alttaritaulusta, pohtii teosta vuosikaudet koulua käydessään katsellut toimittaja. 

Suuri seinämaalaus on toiminut koululla luokkakuvien taustalla, ja totta kai itse koulutyössä, ainekirjoitusten ehtymättömänä aiheena sekä kuvaamataidon tuntien liikkumattomana mallina.

Vs. museoamanuenssi Tapani Pentikäinen ei lähde taidekriitikoksi. 

– Se on komean kokoinen taulu, en ole luonut teokseen vielä taiteellista näkemystä, joten en osaa siitä juuri nyt sanoa oikein mitään, Pentikäinen hymyilee. 

Kuten jo kerroimme, on teos suuri. Mutta ei kuitenkaan niin suuri, etteikö se olisi ollut jonkun aikaa hukassa. 

– Katsoimme teokselle paikan jo vuosi sitten täältä taidemuseolta. Kyselin teoksen perään useamman kerran, ja tuntui, kuin se olisi hävinnyt kuin tuhka tuleen, sillä kukaan ei osannut kertoa, missä teos on, vs. museonjohtaja Marjo Ahola kertoo.

Sijainti oli tiedossa, mutta jostakin syystä tieto ei kulkenut taidemuseolle saakka. Teos löytyi koululta myöhemmin rakennetun seinän takaa, joten ensin tehtiin pieni purkuoperaatio, ennen kuin yli satakiloinen teos saatiin Kiinteistönhoitoyhtiön kuljetettavaksi. 

Ennen kuin teosta alettiin siirtää, tehtiin taidemusolla laskelmat, kääntyykö iso elementti pienissä ja sokkeloisissa huoneissa omalle paikalleen. 

– Mittaukset pitivät kutinsa, eikä meidän tarvinnut kaataa yhtään seinää, Ahola nauraa. 

Teos on nyt meidän jokaisen nähtävillä, se on pääasia. Harmitusta ei pidä kantaa siitä, ettei maalaus löytänyt seinää Suolahdesta. 

– Jos tälle olisi löytynyt paikka Suolahdesta, se olis aivan varmasti siellä. Tärkeintä on, että teos on tallessa ja kaikkien saavutettavissa. Jos tulevaisuudessa teokselle löytyy tarpeeksi suuri julkisen tilan seinä, palautamme teoksen mielellään takaisin Suolahteen, Ahola painottaa. 

Tyhjennettyään on Asemakadun koulu joutunut ilkivallan kohteeksi useaan otteeseen. Jostain syystä töhrijät ovat jättäneet teoksen rauhaan – ehkä he ovat olleet henkilöitä, jotka arvostavat taidetta! 

– On todella onni, että teos on säästynyt jauhesammuttimen jauheelta ja muilta töhryiltä, OIen käynyt koululla tihutöiden jälkeen, ja täytyy sanoa, että pahaa jälkeä on saatu aikaiseksi, Ahola huokaa. 

Mutta mitä sanoo vs. museonjohtaja, miltä teos näyttää hänen silmäänsä?

– Siitä hohkaa utuinen tunnelma. Minulle tulee mieleen unelma, vaikka näkyvissä on Suolahdesta tuttuja elementtejä ja asioita, Ahola sanoo ja hämmästelee taulun hyvää kuntoa. 

Onni Kosonen syntyi Savonlinnassa vuonna 1920, k.1999. Hän oli itseoppinut kuvataiteilija, ja kehitti itseään taiteilijana kursseilla ja itseopiskelulla. Hän opiskeli muun muassa grafiikan eri menetelmiä, freskomaalausta ja kuvanveistoa. Kososen taiteellinen läpimurto oli Oy Yleisradio Ab:n järjestämän seinämaalauskilpailun I palkinto vuonna 1965. POKEn ruokasalin seinältä löytyy Kososen vuonna 1966 signeeraama teos, joka on kooltaan samaa luokkaa kuin nyt taidemuseon seinältä katsova sinisävyinen upea ilmestys. 

Ja nyt, mars taidemuseolle! Siellä on 29.11. saakka nähtävillä suolahtelaissyntyisen Päivi Reimanin ja unkarilaisen Zsuzsa Csizmadia yhteisnäyttely Vesi/Vis ja samalla voi kurkistaa, miltä monelle tuttu teos näyttää uudessa paikassaan.

Perusnäyttelyssä keskisuomalaisia maisemia ja tunnelmakuvia Toivo Parantaisen taidemuseosäätiön kokoelmasta. Nähtävillä on myös Jyväskylän taidemuseon kokoelmasta Kalle Carlstedtin akvarelleja ja luonnospiirroksia sekä Erkki Tantun grafiikkaa.

Taidemuseo avoinna ti-to 12-15 ja su 12-16

Onni Kosonen on maalannut myös POKEn ruokasaliin teoksen. Tämä on valmistunut vuonna 1966.

Vastaa

  1. Miro sanoo:

    Ai ei löydy tilaa suolahdesta. Isot kouluthan siellä on. Hieno kuva kaikinpuolineen.

    1. yllapito sanoo:

      Isot on koulut, totta, mutta seinäpintaa ei ole näin suuren teoksen asetteluun. Teos tarvitsee suuren ja ehjän pinnan: uudessa koulussa kun on ovia, ikkunoita ja kaarevia seiniä. Ja jos jostain tilaa löytyisi, niin käytävältä, ja tässä olis suuri vaara, että teos joutuisi kovalle koetukselle, esimerkiksi hypisteltäväksi tai nojailtavaksi. Terveisin Marjo Steffansson

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKISANOMAT OY
Torikatu 2, 2. kerros, 44100 Äänekoski
Avoinna sopimuksen mukaan
Puhelin 040 565 0941

TOIMITUSmarjo@aksa.fi
Marjo Steffansson
päätoimittaja 040 841 2945

MARKKINOINTIilmoitus@aksa.fi
Pirjo Hakkarainen
myyntipäällikkö 040 565 0941
Marjut Parola
myyntineuvottelija 040 730 4234
etunimi@aksa.fi

ILMOITUSVALMISTUS JA -AINEISTO
ilmoitus@aksa.fi

Tietosuojaseloste »
© Äänekosken Kaupunkisanomat Oy

AD Alfred
Elysium Solutions Oy