Opiston nuoret turvapaikanhakijat ottivat futismatsin Huiman 02-junnuja vastaan.
Keski-Suomen Opistolle perustetun nuorten turvapaikanhakijoiden ryhmäkodin asukkaat oli kutsuttu Äänekoskelle pelaamaan jalkapalloa. Vastaan asettuivat Huiman 02-junnut. 45 minuuttinen peli sujui hyvässä hengessä vilpoisessa syysillassa.
Idean isänä toimi Hannu Penttinen, joka oli lukenut ÄKSästä, että Opistolla kaivataan harrasteita.
– Kävin kertomassa vähän Huimasta ja kaikki innostuivat. Ei paljoa tarvinnut suostutella pelaamaan, Penttinen sanoo.
Huimajunnun isä Kari Sällinen oli tuonut paikalle muutaman parin nappulakenkiä, jotka löysivät uudet onnelliset omistajat turvapaikanhakijoista. Turvapaikanhakijat olivat selvästi innoissaan kentällä ja pallon käsittelystä huomasi, että pojat olivat pelanneet ennenkin. Yhteismeininki huimalaistenkin kanssa tuntui sujuvan mutkitta.
– Tämähän on kansainvälinen laji, Sällinen sanoo kentän laidalta.
Kuten asiaan kuuluu, myös tunnetta oli pelissä. Maalin jälkeen kun on aina ikävä kuulla, että tilanne olikin paitsio.
Lopulta kolmella kentällisellä pelanneet turvapaikanhakijat voittivat Huiman junnut 6–0. Huiman tappio selittynee sillä, että useimmat turvapaikanhakijoista ovat hieman huimalaisia vanhempia.
– Nämä kaverit pelasivat kyllä tosi hyvin! Meillä oli todella kivaa. Ehkä mekin alamme harjoitella yhdessä tämän jälkeen. Haluamme ehdottomasti pelata uudelleen, eräs turvapaikanhakijoista selvittää oman joukkueensa tuntoja toimittajalle.
Huima kuuli pyynnön ja kutsui koko porukan seuraavaksi edustusjoukkueen harjoituksiin.
– Ilmeisesti kaikki tahtovat edustuksen treeneihin, Penttinen sanoo iloisena.
Aivan mahtavaa, tosi hieno juttu!!
Voi että kuulostaa hyvältä. Suomen jalkapallolla on valoisa tulevaisuus.
Mikäs mahtaa olla näiden Suomen tulevaisuuden toivojen ikähaarukka? Se tämänhetkinen.