Ääneseudulta kotoisin olevat Matti Hintikka ja Vesa Tikander ovat avainhenkilöitä Olympiastadionilla toimivassa urheilumuseo Tahdossa.
Jos Ateneum, Kiasma ja Kansallismuseo on koluttu jo liiankin usein Helsingin-reissuilla, kannattaa välillä poiketa vähän etäämmälle keskustasta Olympiastadionin kulmille. Sen kupeessa toimii urheilumuseo Tahto, jossa riittää nähtävää paitsi perusnäyttelyssä myös mielenkiintoisissa vaihtuvissa näyttelyissä.
Urheilun ja liikunnan kulttuurikeskus Tahtoon kuuluvat urheilumuseon lisäksi saman alan arkisto ja kirjasto. Tahdon johtajana toimii Sumiaisista lähtöisin oleva Matti Hintikka, joka tuuraa toimivapaalla kansainvälisissä tehtävissä olevaa Jukka-Pekka Vuorta.
– Lapsuuden kaksi tärkeää harrastustani Sumiaisissa olivat kirjasto ja urheilu. Olen ollut onnekas siinä, että sain yhdistettyä ne työurallani, Urheilukirjastossa ja tietopalvelussa pitkän uran tehnyt Hintikka sanoo.
Tietopalvelun ja kirjaston puolella erityisasiantuntijana työskentelee Äänekoskelta kotoisin oleva Vesa Tikander. Hänet tunnetaan monien urheilukirjojen tekijänä ja myös yhtenä Suomen parhaista urheilutietäjistä. Äänekosken Sarjakuvaseura voitti Vesan johdolla viimeksi viime syksynä urheilutiedon SM-joukkuekilpailun.
Vesa tuli urheilumuseon palvelukseen vuonna 1995 ja on siitä lähtien viihtynyt talossa mainiosti, saman tyyppisillä perusteilla kuin Mattikin.
– Pystyin yhdistämään täällä historian koulutukseni ja intohimoni urheiluun, siinä mielessä tämä on unelmapaikka.
Tikanderin ja Tahdon väen tuorein ponnistus on maaliskuussa ilmestyvä ja Urheilumuseosäätiön kustantama kirja Latu yli aikojen – Suomen hiihdon historia.
Matti Hintikka esitteli urheilumuseota presidentin puolisolle Suzanne Innes-Stubbille ja Islannin presidentin Halla Tómasdóttirin puolisolle Björn Skúlasonille. Kuva: Tahto
Matti Hintikka valittiin Tahdon vt. johtajaksi elokuussa, kun Jukka-Pekka Vuori siirtyi markkinointitehtäviin opiskelijaurheilun kansainväliseen kattojärjestöön.
– Vuonna 1986 aloitin teologian ja historian opinnot. Talvella 1990 näin Porthanian ilmoitustaululla ilmoituksen, jossa haettiin Urheilukirjastoon tietopalveluavustajaa. Siitä tämä tarina alkoi, Hintikka kertaa.
Ura on jatkunut samassa paikassa lähinnä juuri kirjaston ja tietopalvelun puolella. Sympaattisena ja sujuvapuheisena tunnettu Hintikka on nykyisessä johtajan tehtävässään ehtinyt isännöidä muun muassa presidentin puolisoa Suzanne Innes-Stubbia, joka tutustui museoon yhdessä Islannin presidentin Halla Tómasdóttirin puolison Björn Skúlasonin kanssa lokakuussa.
– Skúlason on jalkapallomies, joten Jari Litmasen näyttely kiinnosti häntä erityisesti, Matti kertoo.
Litmanen kärräsi viime vuonna museon käyttöön ainutlaatuisen valikoiman esineistöä uransa varrelta. Litmas-näyttely onkin yksi syy siihen, että viime vuonna Tahdossa oli ennätysmäärä kävijöitä, noin 55 000.
Toinen vetovoimatekijä on ollut Tahdon liikuntaseikkailu, jossa etenkin lapset pääsevät kokeilemaan eri lajeja.
– Olemme museo, jossa saa juosta, hypätä ja heittää, Matti sanoo. Liikuntaseikkailun ansiosta Tahto on saanut erityisen paljon nuoria asiakkaita.
Museossa on näytillä kohde, joka kiinnostanee erityisesti äänekoskelaisia: Jorma Kinnusen katkennut keihäs. Tarina kertoo, että 1970-luvun lopulla ”Jorkku” iski keihään nurmeen merkiksi pojalleen Kimmolle. Kimmo tälläsi keihään taivaalle, ja se osui lopulta mittatikkuna olleeseen keihääseen, joka murtui keskeltä kahtia.
Monia houkutellut Litmas-näyttely loppuu maaliskuussa, mutta huhtikuussa tilalle tulee kiinnostava ja tuhansia suomalaisia koskettava Jumppatytöt-näyttely. Se perustuu huiman suosioon saavuttaneeseen samannimiseen näytelmään, joka ennennäkemättömällä tavalla paitsi tuo esiin joukkuevoimistelun lieveilmiöitä myös kysyy aiheellisesti naisvoimistelun arvostuksen perään.
– On erittäin hienoa saada näyttely naisvoimistelusta. Laji on harrastajamääriltään Suomen suurimpia, mikä ei kuitenkaan ole viime vuosikymmeninä näkynyt julkisuudessa, Hintikka sanoo. Hän kertoo, että juuri naisvoimistelijat alkoivat ensimmäisinä keräämään Tahdon kokoelmia 1900-luvun alussa muun muassa Anni Collanin ansiosta.
– Jumppatytöt edustaa upeasti juuri sellaista arvostuksen kulttuuria, jota haluamme Tahdossa tehdä ja tukea, Hintikka korostaa.
