Urhon tavoitteena on nousta jääkiekon mestaruussarjaan vuonna 2030. Ennen mestistä ja sinne pääsyä on pohjatyöt tehtävä huolella. Hyvin tehty kivijalka kaiken perusta – jääkiekossakin.
Päämajoitusmestariksi nimetty jääkiekon entinen liigapäävalmentaja Risto Dufva on valanut uskoa, toivoa ja intoa sini-punapaitoihin. Toukokuussa tehty näyttävä lanseeraus on edennyt niillä askelmerkeillä, jotka tehtiin: kesäkuussa ollaan kierretty mahdollisten yhteistyökumppaneiden luona – ja sopimuksia on syntynyt.
– Lähestymistapamme on seuraava: me kysymme, kuinka voimme auttaa teitä ja mitä meiltä halutaan, kertoo markkinointiviestinnästä vastaava Lasse Riitesuo.
Urhon toiminnanjohtaja Sami Pekkala kertoo, että vastaanotto on ollut hyvä.
– Nyt ollaan siinä pisteessä, että odotamme kauden alkua jo innolla. Ensimmäinen harjoituspeli on 8. elokuuta, jolloin Suolahden jäähallille kolmen päivän leirille tuleva TuTo Hockey tulee antamaan vastusta Urhon edustukselle, Pekkala vinkkaa.
Pekkala kertoo, että Urhon edustus on kokenut pienimuotoisen nuorennusleikkauksen. Pekkala riisui urhopaidan pois kauden päätteeksi ja Riitesuo kertoo olevansa ”try-out” -statuksella.
– Joukkueessa on omia kasvatteja sekä jyväskyläisiä, urholaistuneita pelaajia. Olemme uuden äärellä ja se tietää, että on alettava keräämään resursseja, Pekkala sanoo.
Jääkiekkoon kasvattaminen alkaa jo pienestä. Ensi talvena Urho jalkautuu yhdeksälle viheralueen ulkokentälle vetämään kiekkokouluja välille Saarijärvi – Konnevesi. Tavoitteena on saada 150 uutta jääkiekon harrastajaa.
– Kyläkiekon myötä voimme markkinoida omaa toimintaamme ja saada sitä kautta uusia harrastajia lajin pariin. On mahtavaa päästä viemään jääkiekon ilosanomaa eteenpäin. Tämä on sitä erittäin matalan kynnyksen toimintaa, eikä harrastuksen alkuun tarvita kuin luistimet, kypärä ja maila, Pekkala vinkkaa.
Risto Dufva on kasvanut Jyväskylässä kiekon pariin. Kun hän paketoi uransa, alkoi mielessä kutkuttaa Urhon meininki.
– Kun lähdin nuorena iltarientoihin, sanoi äiti, että älä mene huonoon seuraan. Aina en ole pystynyt valitsemaan seuraa, mutta nyt sen tein. Kun on reippaat kolme vuosikymmentä toiminut jääkiekon ammattilaisena, on takkiin tarttunut asioita joita olisi mukava päästä hyödyntämään. On upeaa nähdä, kuinka Urhossa ei olla hukattu hyvää henkeä, eikä jonkun toisen isompi lompakko ole tullut määräämään tahtia. Dufva kehuu, kuinka Urhossa ovat arvot ja asenteet kohdallaan.
– Ammattilaisseuroissakin ollaan päästy ykseyteen ja yhteyteen kun ei olla hukattu seuratoiminnan ydintä. Se ei aina onnistu, jos mennään bisnes edellä, tai jos on pitänyt alkaa täyttää isojen egojen sosio-ekonomisia tarpeita, Dufva naurahtaa.
Sami Pekkala tietää, että toiminnasta pitää tehdä sellaista, jonne halutaan tulla mukaan.
– Jos aletaan tehdä asioita velvollisuuden vuoksi, se ei kanna pitkälle, Pekkala sanoo.
– Halutaan, että me koetaan keskenämme, ja kaikki kenen kanssa me tehdään yhteistyötä, saavat asioita iloisten yllätysten laarista eikä sieltä petoksen omaisten pettymysten laarista. Että yhteistyötä olisi oikeasti hyötyä, jopa yllätyksiä. Siinä kohtaa sarjatasolla ei ole sinänsä merkitystä kuinka ihmiset seuran ja lajin parissa viihtyy. Meillä on hakusessa nyt kasvun ja kehityksen ura, Dufva pohtii.
Dufva on toiminut ikänsä jääkiekon parissa.
– Kun tulee muualta, näkee asioita selkeämmin. Näen tässä erittäin potentiaaliset laadulliset kasvun mahdollisuudet, jotka eivät ole utopiaa. Kaiken pohjana on innostus, joka jääkiekkoon on. Jäähalli mahdollistaa periaatteessa hyvän toiminnan, mutta viilauksiin on varaa. Pitäisi kasvaa hallitusti vieläkin paremmaksi, Dufva kertoo.
Jäähalli on toimiva laatikko, mutta on nähty, että toiminnat sen sisällä pitäisi saada vahvemmaksi.
– Jos meillä on 800 katsojaa ja kioskissa ehditään palvella vain 25:ttä niin siinä on mietinnän paikka. Nyt pitää alkaa miettiä asioita viimeisen päälle, sillä meillä käy kauden aikana tuhansia katsojia. Meidän on otettava vastuu siitä, että homma toimii ja hallille halutaan tulla uudestaankin, Riitesuo sanoo.
Kuinka paljon valmentajalegenda käyttää aikaansa Urhoon?
– Jos kysytään vaimolta, niin aivan liian paljon, sillä olen innostuvaa sorttia. Tämä tekeminen ei poikkea mistään muusta inhimillisestä tekemisestä: ensin pitää saada tilannekuva, seuraavaksi sopia mihin lähdetään ja sitten lähdetään sitä kohti. Siinä on pelikirjan sivut. Ensin sovitaan mitä tehdään ja sitten tehdään mitä sovitaan. Ei tämä sen vaikeampaa ole, sen olen urheilussa oppinut, Risto Dufva hörähtää.
Riitesuo pohtii, ettei kukaan ole hakemassa sulkaa hattuunsa tai viemässä omiin nimiinsä mahdollista kunniaa.
– Kun muutosta aletaan tekemään, saattaa joitakin hirvittää. Mutta onnistuminen tapahtuu vain porukalla, Riitesuo sanoo.
Pekkala sanoo, että vaikka uudet tuulet purjeissa pöhiseekin, ei Urhon yhteisöä, puna-sinistä sydäntä olla mihinkään hukkaamassa.
– Uskon, että onnistumisen hetkellä kaikki kioskin myyjät ja liikenteen ohjaajat heittävät hattua ilmaan huutaen: me tehtiin tää yhdessä, Sami Pekkala sanoo.
