Monet sellu- ja paperiteollisuuden sivutuotteet soveltuvat biokaasuprosessin raaka-aineiksi. Sama uusiutuvan energian mahdollisuus koskee myös lihateollisuuden sivutuotteita.
Biokaasu on kaasuseos, jota syntyy hapettomissa olosuhteissa kun mikrobit hajottavat orgaanista ainesta. Filosofian maisteri Suvi Bayr päätyi väitöstutkimuksessaan siihen, että biokaasua voidaan tuottaa monista jätteiksi mielletyistä raaka-aineista kuten biojätteestä tai jätevesilietteestä. Samalla syntyy käsittelyjäännöstä, jota voidaan jalostaa esimerkiksi maanparannusaineeksi.
Työssä tutkittiin sellu- ja paperiteollisuuden jätevedenpuhdistuksen primääri- ja sekundäärilietteiden metaanintuottoa. Etenkin vähemmän tutkitun primäärilietteen havaittiin sopivan hyvin biokaasun raaka-aineeksi. Lisäksi tarkasteltiin esikäsittelymenetelmiä, joilla voitaisiin edistää huonosti hajoavan sekundäärilietteen metaanintuottoa. Tutkimuksessa havaittiin, että höyry-lämpökäsittelyllä sitä voidaan lisätä ja nopeuttaa.
Tutkimuksessa havaittiin, että lihateollisuuden teurasjätteistä voidaan tuottaa suuria määriä biokaasua. Teurasjätteitä pidetään vaikeina biokaasuprosessin raaka-aineina, koska suuren rasva- ja proteiinipitoisuuden takia hajotuksessa muodostuu prosessille haitallisia välituotteita. Väittelijä havaitsi, että teurasjätteiden hajotus on kuitenkin mahdollista. Hän tutki myös lisäainevalmisteiden vaikutusta prosessiin ja havaittiin, että niiden avulla voidaan saavuttaa entistä vakaampi prosessi.
Nummelan lukiosta vuonna 2004 valmistuneen Bayrin ympäristötieteen ja -teknologian väitöskirja Biogas production from meat and pulp and paper industry by-products” tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa perjantaina 23. toukokuuta. Vastaväittäjänä on professori Jaakko Puhakka (Tampereen teknillinen yliopisto) ja kustoksena professori Jussi Kukkonen (Jyväskylän yliopisto).
Bayr valmistui filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2010 pääaineenaan ympäristötiede ja -teknologia. Bayr on työskennellyt Jyväskylän yliopiston ympäristötieteen ja -teknologian osastolla projektiapulaisena vuodesta 2008 ja tohtorikoulutettavana vuodesta 2010 alkaen.
Osa tutkimuksesta on tehty projektissa BIOVIRTA rahoittajina Tekes ja yrityksiä. Tutkimusta on rahoittanut myös Ympäristötieteen ja -tekniikan tohtoriohjelma (Enste).
