Siinä olivat jo sukukalleudetkin kovilla, kun valtuustosalin karjamarkkinoiksi äityneessä keskustelussa ryhdyttiin päättämään turvapaikanhakijoiden ja kiintiöpakolaisten kuntapaikkamäärästä. Kolmen äänestyskerran jälkeen palattiin lähtöruutuun ja päätettiin luvuksi 30.
Kaupunginvaltuusto teki kolmen äänestyksen ja tunnin kestäneen värikkään pakolaiskeskustelun jälkeen päätöksen, jonka mukaan Äänekosken kaupunki varautuu kotouttamaan vuosittain 30 oleskeluluvan saanutta turvapaikanhakijaa Äänekoskelle. Kuntapaikkojen määrää ja kuntaan muuton alkuvaiheen palveluiden ja kotouttamistoimenpiteiden tarvetta arvioidaan Äänekosken kaupungin ja ELY-keskuksen välisissä vuosittaisissa neuvotteluissa. ELY-keskus korvaa kaupungille kotoutumislain mukaisista toimenpiteistä aiheutuneet kustannukset.
Kaupunginvaltuusto antoi samalla kaupunginhallitukselle valtuutuksen tehdä ELY-keskuksen kanssa kirjallisen sopimuksen oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä.
VALTUUSTOSALISSA KUULTIIN varsin erikoisia puheenvuoroja. Äänestämäänkin päästiin pykälän aikana kolmesti. Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja sekä kaupunginhallituksen jäsen Jari Halttunen esitti asian lähettämistä uudelleen käsittelyyn perusteenaan päivittämätön kotouttamissuunnitelma. Leila Lindell (kesk) kannatti Halttusen esitystä.
– On päätettty, että kotouttamisuunnitelmaa arvioidaan vuosittain. Suunnitelma on tehty keväällä 2015 ja arviointi on edelleen tekemättä, tämä on virkamiesten aikaansaamattomuutta, Lindell perusteli.
Demarivaltuutettu Pentti Salminen ihmetteli kuinka kaupunginhallituksen jäsenet, Halttunen ja Lindell, ovat esittämässä muutoksia itsensä tekemiin päätöksiin.
– Tietyt henkilöt ansioituvat tässä erityisesti. Onko tämä virus aktivoitunut tapa? Halttusen ansiokas puheenvuoro oli täyttä peitehommaa, kun toivoisi, että arvoisat hallituksen jäsenet paneutuisivat hallituksen kokouksissa asioihin, Salminen totesi.
Halttunen vastasi Salmiselle sanakääntein, jollaista ei ole valtuustosalissa aiemmin kuultu.
– Täytyy kyllä Penttiä potkia munille, sillä en ollut kyseisessä hallituksen kokouksessa läsnä, Halttunen pamautti saaden valtuutettujen ja lehteriyleisön puistelemaan päätä.
Äänestyksen jälkeen äänin 27-15 pykälä päätettiin saattaa loppuun käsitellyksi. Kaikki keskustan ja perussuomalaisten Jani Saloa ja Suvi Tikanderia lukuun ottamatta olivat Halttusen esityksen kannalla.
Simo Holopainen (vas) kertoi, ettei olisi arvannut, että joutuu valtuutettuna näin isojen ratkaisujen äärelle.
– Tämä on iso ratkaisu siinä mielessä, että sillä on suora vaikutus kanssaihmisten elämään tai kuolemaan. Näin suuren moraalisen kysymyksen edessä suomalaisessa kunnallisessa päätöksenteossa on harvoin seisty.
Holopainen laski, että kun pakolaiskiintiö suhteutetaan asukaspohjaan Äänekosken pitäisi olla valmis vastaanottamaan 50 uutta asukasta.
– Esimerkillinen toiminta tekee hyvää myös kansainvälistyvälle Äänekoskelle, Holopainen sanoi.
Vihreiden Minna Tuikan puheenvuoron jälkeen Holopainen korotti määrää vielä kymmenellä. Käänteiden jälkeen äänestettiin otetaanko Äänekoskelle 30 vai 60 oleskeluluvan saanutta turvapaikanhakijaa. 30 ääntä pohjaesityksen kannalla, kymmenen 60 turvapaikan hakijan kannalla ja yksi tyhjä.
Kaupunginjohtaja Matti Tuononen muistutti, että joka tapauksessa ihmisellä on oikeus valita asuinpaikkansa.
– Uskoisin, että jokainen näistä kaupungissa olevista alaikäisistä tulee hakemaan turvapaikkaa Äänekoskelta ja me olemme velvollisia järjestämään se.
Lauri Lax (ps) käytti vuolaan puheenvuoron siitä, ettei kaupunkiin otettaisi ensimmäistäkään turvapaikanhakijaa.
– Äänekoski on ylivelkaantunut kunta, mutta ehkä on trendikästä pitää näistä vieraista parempaa huolta kuin omistaan. On vastuutonta politiikkaa säästää jostain, eihän voitu rakentaa Mämmen koulua, mutta ollaan valmiita ottamaan turvapaikanhakijoita. Ihmeellistä politiikkaa, kohta nostetaan vissiin veroja ja puhutaan samaan aikaan Äänekosken imagosta, Lax tykitti.
EDIT: Lisätty Lindellin toiveesta hänen perustelunsa uudelleen valmistelusta.
”ELY-keskus korvaa kaupungille kotoutumislain mukaisista toimenpiteistä aiheutuneet kustannukset”
Valtio korvaa 3 vuotta,sen jälkeen maksaa kunta. Valtio maksaa laskennallisen korvauksen se ei tarkoita samaa kuin todelliset kustannukset.
Veronmaksajina tietenkin vastaamme kaikista kustannuksista alusta alkaen.
Kunnan talouden kannalta pitääkin miettiä nopeaa kotouttamista että saadan turvapaikanhakijasta iloinen veronmaksaja näihin yhteisiin talkoisiin…
”Kuka saa perheen Suomeen ,kuka ei ja miksi”, kirja julkaistaan tänäin.
Kotouttaminen ilman perhettä on vaikeaa.Peheenyhdistäminen tietää toisenlaisia haasteita, kulttuurien yhteentörmäyksiä. Kannattaa lukea.
Vaikea ja vastuullinen tie kasvattaa iloisia veronmaksajia.
Voipi jäädä lukematta. Perheenyhdistämiskäytännöt ovat monesti arveluttavia, esimerkiksi ylen aamussa ollut Somali Aadan kävi tekemessä perheen ensin useammalla lomareissulla somaliassa, sitten vaati sen perheenyhdistämisen kautta Suomeen, meidän kustannuksella.Miksi hän ei noilta lomareissuiltaan ottanut perhettään mukaan tänne kun siellä reisassi useampaan kertaan?
Samoilla lomalennoilla olisi kyllä onnistunut. Somalien turvapaikkahakemusten hyväksymisprosentti on lähempänä 100% kuin 90%, sekään ei olisi ollut ongelma.
Vai oliko syynä se että suomi ainoana maana maksaa perheenyhdistämisen kustannukset lentoineen?
Tänään julkaistu KHO 19.4.2016 T 1441 päätös liittyen perheenyhdistämiseen on myös tutustumisen arvoinen.
Maahanmuuttosta ja kotouttamisesta kiinnostuneille suosittelen lämpimästi KHT- tilintarkastaja Pauli Vahteran perusteellisiin selvityksiin pohjautuvia analyyttisiä blogeja Iltalehdessä. Myöskin historianprofessori (emeritus) Timo Vihavaisen syvällistä lukeneisuutta huokuvia kirjoituksia kannattaa seurata säännöllisesti. Tiukaa asiaa tästäkin näkökulmasta kirjoittaa myöskin Ruukinmatruuna blogissaan.
Lauri Laxille kiitos köyhän asian puollustamisesta, niin minä tuon ymmärsin.