Äänekosken Teatterin Varjolapset saivat harvinaisen tilaisuuden tehdä teatteria Jyväskylän Kaupunginteatterin näyttelijöiden kanssa.
Yhteistyön hedelmänä syntyi näytelmä Elämä hymyilee, joskus. Näytelmä esitettiin Wille Olohuone& Keittiössä kahdesti täydelle salille.
Näytelmä kertoo Martasta, jonka pienessä alustuksessa kerrottiin olevan Äänekosken ruumiillistuma nuorten näkökulmasta. Teksti on nuorten käsialaa ja ohjauskin on tehty yksissä tuumin, Pilvi Hongan ja kaupunginteatterin ammattilaisten avustuksella.
Päärooleja esityksessä esittivät Jyväskylän kaupunginteatterin näyttelijät Jouni Salo ja Anna-Leena Järvi. Varjolasten humoristinen ja persoonallinen leima näkyy jo roolituksessa: naisroolia esittää mies ja toisinpäin.
Päähenkilö Martta on syrjäytynyt, yksinäinen, keski-ikäinen nainen, joka etsii suhdetta Tinderissä. Martan mieltä ja ajatuksia kuvataan päiväkirjamerkintöjen ja Tinder-viestien kautta, jotka Varjolasten nuoret lukevat kuin kertojana.
Teekoon jonossa voi tavata yllättäviäkin ihmisiä.
Ääneen pääsevät myös Martan pienen asunnon valaisimet, joita esittävät Varjolasten nuoret. Lamput ovat nähneet Martan elämän läheltä. Nerokkaasti kirjoitetut vitsit ja oivallukset siivittävät tarinaa hienosti ja pienetkin roolit löytävät paikkansa.
Äänekoski näyttäytyy näytelmässä pieninä palasina: tekstissä mainitaan Pub Markus, Biotuotetehdas näyttäytyy työmiehen kypärässä ja loppukohtauksessa päivitellään terveyskeskuksen kilometrijonoja. Viittaukset ovat tarpeeksi sulavia, eivätkä tunnu päälle liimatuilta, ja tarina etenee kierrellen, mutta päättäväisesti.
Nuorten Äänekoski näyttäytyy Martan kautta näytelmässä hieman lohduttomana paikkana, jossa kuka tahansa voi joutua väliinputoajaksi. Tarina päättyy toiveikkaasti, terveyskeskuksen jonosta löytyneeseen romanssin pilkahdukseen.
– Elämä hymyilee, joskus, Martta toteaa yleisölle, joka ratkeaa suuriin aplodeihin.
Jyväskylän Kaupunginteatterin hanke Rikotaan rajoja – taiteilijat jalkautuvat, tuo kaupunginteatterin ammatilaiset maakunnan pieniin teattereihin. Yhteistyöstä syntyvät näytelmät koota loppuvuodesta kaupunginteatterissa esitettävään revyyseen. Jos näytelmä jäi näkemättä, voi sen siis kokea vielä myöhemmin.
