Korona-ajan myötä vene- ja vesikulkuvälinekauppa on lisääntynyt rutkasti. Ihmisiä kulkee vesillä nyt enemmän kuin aiemmin ja käyttäytymisessä näkyy tietämättömyyttä ja piittaamattomuutta.
Ala-Keiteleen Järvipelastajien viestintä- ja valmiusvastaava Sara Huhtanen kertoo, että järvipelastajissa ollaan huolissaan vesillä liikkujien turvallisuudesta. Järvipelastajilla on riittänyt keikkoja tänä kesänä, mutta onneksi vielä ei ole sattunut vakavampia onnettomuuksia.
– Vesillelähtijöiden pitäisi selvittää vesiliikenteen säännöt ja käytännöt sekä merimerkkien merkitykset ennen vesille lähtöä. On myös tärkeä muistaa, että nopeusrajoitukset on vesilläkin merkitty kilometreillä, mutta useissa plottereissa nopeus näkyy solmuissa. Yksi solmu on 1.852 km/h eli lähes kaksinkertainen kilometreissä, Huhtanen muistuttaa.
Järvipelastajien mukaan etenkin vesijettien kuljettajilla on vesiliikennekäyttäytymisessä paljon parantamisen varaa.
– Jeteillä ajetaan isoa ylinopeutta missä sattuu, ei hidasteta muiden vastaan tullessa eikä vaaroista tunnu olevan tietoakaan. Muiden turvallisuus olisi myös jetteilijöiden otettava huomioon, Huhtanen sanoo.
Jetski Suolahti Oy vuokraa Äänekosken alueella vesijettejä ja veneitä sekä järjestää vesihiihtoa. Artturi Kurikka kertoo, että vuokraamisen yhteydessä opastetaan perusasiat vesijetin käyttämisestä. Yli 15-vuotiaat saavat ajaa vesijeteillä ilman aikuista.
– Me käydään vesijetin käyttöön liittyvät asiat läpi yhdessä vuokraajan kanssa. Selvitämme myös, tietävätkö vuokraajat järvimerkit ja opastamme, missä jeteillä saa ja kannattaa ajaa, Kurikka sanoo.
Muistutus kaikenikäisille
Veneretkellä turvallisuus tulee muistaa myös rantautumisen jälkeen. Maastopalovaroitus voi yhä olla voimassa, vaikka sateita olisi ollut. Veneilijöiden kannattaakin siis tarkistaa, onko maastopalovaroitus voimassa ja tarvittaessa ottaa kylmät eväät mukaan.
– Jos saaressa syttyy maastopalo, sinne pääseminen saattaa kestää usein sen verran pitkään, että tuhoa ehtii tapahtumaan valitettavan paljon, huomauttaa Huhtanen.
Piittaamattomuutta näkyy myös kokeneempien veneilijöiden keskuudessa.
– Satama-alueella on näkynyt vanhoja isompiakin aluksia, jotka ovat kulkeneet liukuvauhdilla. Olen myös nähnyt tänä kesänä tilanteen, jossa ison veneen peräaallot ovat kaataneet sup-lautailijan. Onneksi tilanteen huomasi vastuullinen veneilijä, joka kävi auttamassa lautailijan takaisin ylös, Huhtanen kertoo.
Sosiaalisessa mediassa käydyissä keskusteluissa on tullut ilmi, että Häränvirran sillalta on hypitty alla virtaavaan veteen suoraan veneväylälle. Nopeasti keskustelun jälkeen alueelle pystytettiin hyppimiskieltokyltti kaupungin toimesta. Häränvirran uimaranta ja talviuimapaikka on puomitettu hyvästä syystä uimareiden turvallisuuden vuoksi.
– Häränvirta on osa veneiden kulkuväylää. Se on haastava paikka myös veneilijöille, sillä virtaus on kova ja vauhdin täytyy tämän vuoksi myös olla vähän suurempi joten rajoitus on 10 km/h, kun taas useimmiten rajoitusalueet ovat 9 km/h. Se on paikka, jonne ei todellakaan pidä mennä uimaan, Huhtanen huomauttaa.
Rantapusikot kuntoon
Huhtanen kertoo, että he ovat huomanneet Väyläviraston karttojen nopeusrajoitusalueiden olevan hieman laajemmat kuin mitä maastossa näkyvät kyltit kertovat.
Rannoilla olevat nopeusrajoituskyltit olisi säännöllisesti raivattava esiin kasvillisuuden seasta ja nopeusrajoitusalueet olisi hyvä saada maastossa ja kartalla yhdenmukaisiksi.
– Juuri nyt vesilläliikkuja ei voi muuta kuin noudattaa näkyvillä olevia nopeusrajoituskylttejä, Sara Huhtanen sanoo.
Vesillä käyttäytyminen on suoraan yhteydessä turvallisuuteen. Maailman hukkumisten ehkäisyn päivää vietetään ensimmäistä kertaa 25. heinäkuuta 2021. Päivän tavoitteena on tuoda esiin hukkumisten ehkäisemiseksi tehtävää työtä sekä tarvetta koordinoiduille eri hallinnonalat ylittäville toimille, joilla parannetaan vesiturvallisuutta ja vähennetään ehkäistävissä olevia kuolemia.
– Me voimme kaikki toimia, jotta yksikään ei huku, Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto toivoo.
