Vain 65 kilometriä Suomen rajalta löytyy 30 000 asukkaan Sortavala, tuo Laatokan helmi. Kaupunki on jo loistoansa menettänyt katujen ja talojen rapistuessa ja uusi värikkään moderni tavaratalo näyttää vähintäänkin eksyneeltä kaiken keskellä. Kaupunki on ollut kaunis. Sen voi nähdä jos aukaisee silmänsä taajuudelle, joka poistaa kuoppaiset kadut, ränsistyneet julkisivut ja voikukkaa pukkaavat puistot ja kadunvarret. Sortavalaa on sodat ja tulipalot hävittäneet, mutta aina se on rakennettu uudelleen. Nyt kaupungissa uudistetaan infraa. Katuja parannetaan ja kaupunkiin on saatu ensimmäiset liikennevalotkin!
Sortavala tunnettiin muinoin tärkeänä kauppapaikkana. Kauppaa käydään toki tänäänkin: alkoholi, savukkeet, kaviaari, pellava ja kristalli eivät kerää pölyä kauppojen hyllyllä. Heti rajan pinnasta löytyy huoltoasemia, missä itäisen Suomen asukit käyvät kätevästi tankilla. Polttoaine on rajan takana halpaa. 95 oktaania maksaa litralta 72 senttiä ja diesel 70 senttiä.
Kaupunki oli edelläkävijä monessa asiassa: sinne rakennettiin talo, jossa oli maan ensimmäinen hissi ja tohtori Winterin johtamassa sairaalassa oli Suomen ensimmäinen röntgenhuone. Sortavalassa näkyy yhä arkkitehti Eliel Saarisen kädenjälki. Yksi Sortavalan keskustan kirkkaimmista arkkitehtuurin edustajista on Kansallis-Osake-Pankin rakennus, myös Leanderin talona tunnettu, paikallisesta graniitista vuonna 1903 valmistunut uhkea pytinki. Neuvostoaikana rakennusta käytettiin mitä erilaisempiin tarkoituksiin. Siellä toimi pitkään muun muassa miliisin piiriosasto, jolloin talon alkuperäinen sisustus hävitettiin. 2000-luvun alussa talon omistajaksi tuli Venäjän Säästöpankin osasto. Saarinen suunnitteli myös niin kutsutun Vigeliuksen talon, johon rakennettiin ensimmäinen sauna talon sisälle. Ennen sotia kaupungissa oli useita uljaita pankkeja, jopa viisi, joista yhtä johti itse Mannerheim.
Sortavala oli kulttuurin keskus. Pidettiin komeat laulujuhlat ja kaupunki oli portti kalevalaiseen runoon ja siellä toimi ooppera ja teatteri. Monet tunnetut suomalaiset taiteilijat ja tutkijat tekivät toiviomatkoja juuri Sortavalaan. Olihan kaupunki myös tärkeä ortodokseille, jotka hyppäsivät laivaan Sortavalan satamasta matkallaan Valamoon.
Sortavala on paikka, joka on antanut ammatin ennen 1939 valmistuneista opettajista. Niinpä Äänekosken kouluissa opettivat myös nämä mies- ja naisopettajaseminaarista valmistuneet kansankynttilät. Seminaari perustettiin vuonna 1880, ja sieltä valmistui myös Maiju Lassilana tunnettu Algot Untola – kirjailija, lehtimies ja vallankumouksellinen. Hän valmistui kansakoululunopettajaksi vuonna 1891. Seminaarinkaduksi nimetyn kadun päässä ei ole kuin rauniot jäljellä tästä oppilaitoksesta, sillä se paloi viime talvena. Muuttoliike opintojen perään on kääntynyt toisin päin: Nyt Sortavalasta mielitään Suomeen hakemaan oppia, sillä monet nuoret hakeutuvat suomalaiseen yliopistoon.
Kaupunkia on pommitettu ja sitä on tuli tuhonnut. Kaupungin pääkadun, Karjalankadun, varrella sijaitseva vuonna 1890 rakennettu vaaleanpunainen paloasema säilyi vuoden 1903 roihunneesta palossa kuin ihmeen kaupalla vuoden 1903. Tuhon jälkeen keskustan talot rakennettiin uusiksi.
Suomi yritti pitää kiinni Sortavalasta kynsin ja hampain, mutta se menetettiin Neuvostoliitolle 1940 ja taisteltiin takaisin seuraavana vuonna. Jatkosodan 1944 päättäneen Moskovan välirauhan perusteella oli tunnustettava tuo neljän vuoden takainen menetetty raja. Hiljainen spekulointi täyttää mielen ja visio nousee pintaan miten upea kaupunki olisikaan jos raja olisi piirretty karttaan toisin.
ÄKS suosittelee: Tehkää matka Sortavalaan!
sortavala hieno paikka .kesällä lähden uusintareissulle