Jyväskyläläinen kristillisdemokraatti Mia Puolimatka, 43, korostaa ihmisarvoja ja haluaa ehkäistä syrjäytymistä. Ymmärrystä lisännee se, että Puolimatkalla itsellään on kehitysvammainen lapsi.
Toisaalta Puolimatka kertoo, että ”laillisetkin maahanmuuttajat muodostavat jo määränsä puolesta haasteen EU:n kantokyvylle ja työttömyydelle”. Puolimatka haluaa saada maahanmuuton lieveilmiöt kontrolliin.
Puolimatka on huolissaan myös isistä pohtiessaan homojen avioliitto-oikeutta. Hänen mukaansa homoliitot salliva laki viestisi ” tuleville isille, että heidän panoksensa lapsen kasvatukseen ei ole välttämätön ja siten johtaa siihen, että harvemmat isät omistautuvat lastensa kasvatukseen”.
Brysseliin omaishoitaja Puolimatka on lähdössä todellisella minibudjetilla, 2000 eurolla.
ÄKSÄN KIRJALLINEN KOE
Miten äänestit vuonna 1994 Suomen EU-jäsenyyden puolesta? Miten liki 20 vuoden jäsenyys on muuttanut ajatteluasi?
– Olin tuolloin 23-vuotias. En äänestänyt EU:hun liittymisen puolesta, sillä katsoin, että EU tulisi muuttumaan ennemmin tai myöhemmin liittovaltioksi. Vaikka Suomi täyttikin silloin mallimaana EU:n jäsenyyskriteerit, katsoin ettei liittovaltio-ajatus palvelisi lopulta ainakaan pienten maiden etuja. Vahvat voittaisivat ja heikot jäisivät jalkoihin. Mielestäni silloiset maat erosivat toisistaan liikaa talouspoliittisten historioitten ja kapitalistisen yhteiskuntajärjestyksen osalta. Ajattelin EU:n olevan hyvien aikojen unioni. Taloudellisten vastoinkäymisten paineessa yksittäiset maat olisivat kyvyttömiä käyttämään rahapoliittisia joustoja, sillä ne eivät voisi devalvoida tai vaikuttaa korkoihin, kuten nyt on päässyt käymään.
Miksi lähdit pyrkimään europarlamenttiin juuri näissä vaaleissa?
– Minut kutsuttiin yllättäen ehdokkaaksi vuoden 2014 eurovaaleihin. Päätin suostua, sillä koen, että ihmisoikeudet, arvodemokratia ja syrjäytyneet nuoret ovat jääneet liikaa rahapoliittisten intressien alle. Minulla on sanoma, johon voitte tutustua lähemmin kirjassani Minkä arvoinen on ihminen? (2013). Raha on hyvä renki, mutta armoton isäntä.
Mikä on sinulle henkilökohtaisesti tärkein vaaliteema?
– Ihmisarvokysymykset ja erilaisten syrjäytymismuotojen ehkäiseminen ovat itselleni tärkeimpiä teemoja. Meidän on mentävä syiden ytimiin. Tämä jää politiikassa helposti sivuun. Ajankohtaiset teemat, kuten ympäristö, -ilmasto – ja energia-asiat on myös huolehdittava kuntoon.
Pitäisikö EU:n edetä enemmän kohti liittovaltiota?
– Tähän olen vastannut jo vuonna 1994 neuvoa antavassa äänestyksessä. Koska olemme tänä päivänä toimivien sisämarkkinoiden EU:ssa, meidän on vaikutettava aktiivisesti tekijöihin, jotka ottavat huomioon Suomen erityisominaisuudet esimerkiksi lyhyen kasvukauden omaavan maatalouden, metsätalouden sekä pien- ja keskisuurten yritysten kannalta. Suomen ja EU:n ei tule edetä kohti liittovaltiota, sillä se käy liian kalliiksi pienille, heikoille ja velkaantuneille maille.
Pitäisikö EU:n talouspolitiikkaa höllätä?
– EU:n talouspolitiikan tulisi sallia maakohtaisia joustovapauksia laihoina päivinä. Maat saisivat silloin käyttöönsä niiden satojen vuosien aikana omaksuman kansallisen innovatiivisuuden, reaktiokyvyn ja talouspoliittisen osaamisen niiden omien kulttuuristen ja veropoliittisten yhteiskuntajärjestysten ehdoilla. Kunkin maan tulisi voida säilyttää ja vahvistaa sille ominaista vahvuutta ja osaamista turvallisissa kehyksessä. EU:n tulee olla vapauden ja turvallisuuden unioni. Hyvä johtaja antaa tilaa alaistensa osaamiselle ja luovuudelle.
Pitäisikö EU:n kiristää maahanmuuttopolitiikkaa?
– EU:n maahanmuuttopolitiikka tulee olemaan myös akuutti kysymys lähitulevaisuudessa, sillä esimerkiksi Afrikan maista siirtyy tuhansia, jopa miljoonia ihmisiä EU:n etelärajoille. Tässä kohtaa tarvitaan Euroopan sisäistä yhteistyötä paineen hillitsemiseksi. EU:n tulisi tarkkaan harkita resurssinsa vastaanottaa maahanmuuttajia. Laillisetkin maahanmuuttajat muodostavat jo määränsä puolesta haasteen EU:n kantokyvylle ja työttömyydelle. Maahanmuuton negatiivisena lieveilmiönä esiintyy kasvavaa korruptiota, rikollisuutta, ase- ja ihmiskauppaa, jotka on saatava tiukan kontrollin alaisuuteen.
Pitäisikö EU:n vahvistaa yhteistä puolustustaan?
– Kannatan puolustusyhteistyötä sen erilaisissa muodoissaan, kuten esimerkiksi siviilikriisinhallinnan ja yhteisten hankintojen osalta. En näe poliittisia hyötyperusteita EU:n yhteiselle armeijalle. Euroopan unionin 28:sta maasta 22 maata kuuluu Natoon, tässä suhteessa Euroopan unioni suhteutuu Naton sotilaspoliittisiin linjauksiin vahvasti. Suomen tulee hoitaa, vahvistaa ja ylläpitää omaa kansallista puolustustaan. Meillä on erityinen geopoliittinen asema ja tehtävä Venäjän naapurimaana. Toisin kuin useimmat Euroopan maat, tunnemme alueemme ja sen tarpeet rajojen molemmin puolin. Tätä tulee kunnioittaa. Asema on tuonut Suomelle vastuuta ja etuja, vaikka valtioita pyritäänkin provosoimaan aina välillä, kuten esimerkiksi Ukrainan tapauksessa.
Pitäisikö EU:n tukea voimakkaammin demokraattista kehitystä lähialueillaan esimerkiksi pakotepolitiikalla?
– Kannatan läpinäkyvää demokratiaa. Toivon, että läheisyysperiaate toimii tulevaisuuden EU:ssa vielä paremmin kuin menneinä vuosina. Päätöksenteon tulee tapahtua lähellä sitä, jota päätökset koskevat. Tiedetään, että kansalaisten luottamus on kariutumassa EU:hun juuri siksi, että se on liian kaukana kansalaisesta. Tällä on merkitystä myös EU-kansalaisen identiteetin kanssa, jonka oletetaan olevan kansainvälinen, vaikka se jää ihmisten kokemuksessa usein kansalliseksi. Toistaiseksi koulujen aamunavauksissa ei vielä julisteta uskollisuutta EU:lle.
Pitäisikö EU:n jäsenvaltioiden sosiaalipolitiikkaa yhtenäistää?
– Mielestäni EU-valtioiden sosiaalipolitiikkaa ei ole tarve yhtenäistää. Suomi hoitaa oman sosiaalipolitiikkansa kansallisella tasolla.
Mitä arvoja haluat korostaa, jos tulet valituksi?
– Jos tulisin valituksi, pakkaisin Brysselin koneeseen ”vakiotavarani” eli kristilliset arvot, yrittämisen, oikeudenmukaisuuden ja innovatiivisuuden. Tavarat, palvelut ja pääoma (lue myös inhimillinen) siirtyvät toiseen maahan vain ihmisten mukana. Koen tärkeäksi, että sanan-, ajatuksen-, uskonnon ja omantunnon vapaus voivat säilyä ja saada vapausasteita tulevaisuudessa vieläkin demokraattisemmassa Euroopassa.
Mitkä olisivat omat vahvuutesi eurooppalaisessa päätöksenteossa?
– Poliittinen viitekehykseni on ainakin aito. Hahmotan hyvin ideologisia pohjavirtauksia. Olen luova, utelias ja aktiivinen. Minulla on mielipiteitä ja pidän keskustelemisesta. Erityisen tärkeää on osata pysähtyä kuuntelemaan toisenlaista, erilaisesta taustasta tulevaa ihmistä. Olen aika nopea erottamaan olennaiset muuttujat epäolennaisista.
Mikä on vaalibudjettisi ja mistä rahat?
– Vaalibudjetti on alle 2000 e. Tuki tulee puolueelta.
Kuka hoitaa kehitysvammaista lastasi, kun olet Brysselissä?
– Mikael menee kouluun ensi syksynä. Ehkä hän kävisi sitten koulua Brysselissä isoveljensä kanssa.
Hyväksytkö homojen avioliitto-oikeuden?
– Niin sanotun sukupuolineutraalin avioliittolain ongelma on, että se lähtökohtaisesti loukkaa lapsen oikeutta tuntea isänsä ja äitinsä ja kasvaa heidän hoidossaan, mikä on YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 7. artiklan sisältö. Avioliitto on miehen ja naisen välinen liitto juuri siksi, että ainoastaan miehen ja naisen välinen liitto voi edes lähtökohtaisesti taata sen, että lapsella on syntymästään saakka oikeus ja mahdollisuus kasvaa läheisessä yhteydessä biologiseen isäänsä ja äitiinsä. Mielestäni tämä perustava lapsen oikeus on asetettava etusijalle kaikissa sellaisissa kysymyksissä, jotka koskettavat lasta, koska lapsi on yhteiskuntamme kaikkein haavoittuvin ja siten eniten suojelua tarvitseva jäsen. Siksi vastustan avioliiton merkityksen muuttamista tavalla, jota ehdotetaan sukupuolineutraalia avioliittolakia koskevassa kansalaisaloitteessa. Sosialisaatiovaikutustensa välityksellä tämä laki viestii tuleville isille, että heidän panoksensa lapsen kasvatukseen ei ole välttämätön ja siten johtaa siihen, että harvemmat isät omistautuvat lastensa kasvatukseen.
Miten uskovainen voi harjoittaa tiedettä?
– Historiallisesti tiede on monelta osin riippuvainen kristillisen maailmankatsomuksen perusolettamuksista. Yliopistolaitos syntyi kristillisessä Euroopassa 1100-luvulla ja keskiajan kirkko oli sen suurin tukija. Keskiajan kristillisessä yliopistossa luotiin perusta tieteelliselle vallankumoukselle 1500–1700-luvuilla. Tieteellisen vallankumouksen 52 merkittävimmistä tieteentekijästä 50 oli kristittyjä. Modernin kokeellisen luonnontieteen perustana on juutalais-kristillinen vakaumus siitä, että maailmankaikkeus on järjestynyt, koska sillä on Luoja. Ihmisen havainnot ja järki ovat luotettavia ja sopivia luonnon tutkimiseen, koska ihminen on luotu Jumalan kuvaksi. Itse väittelin tohtoriksi vuonna 2004.
Mikä on suhteesi Äänekoskeen?
Äänekoskelta kajahtaa – upeat uutiset Metsä Groupin investoinnista biotuotetehtaaseen kiirivät ympäri sinivalkoisen Suomen. Juuri tällaisia investointeja kaivataan aikana, jolloin kynnys pitkäjänteiseen riskinottoon nopean voiton ja eduntavoittelun oravanpyörässä on kasvanut työllisyyden kustannuksella. Äänekoski tulee vielä kuuluisaksi siitä, mistä Salo aikoinaan Nokian ansiosta. Uskon henkilökohtaisesti, että yksi tulevaisuuden merkittävimmistä innovaatioaloista löytyy suomalaisesta metsästä ja biotuotteista. EU-parlamentissa on saatava aikaan toimivaa metsäpolitiikkaa tulevalla parlamenttikaudella: suomalaiset metsät on tunnustettava hiilineutraaleiksi!
PERUSTIETOJA:
syntymäkunta: Tampere
kotikunta: Jyväskylä
perhe: Aviomies ja kaksi lasta
koulutus: Kasvatustieteen tohtori, erityisopettaja, ammatillisten aineiden opettaja, omaishoitaja, tietokirjailija
ammatti: Kunta maksaa omaishoitajan tukea, kotiäiti
kielitaito: englanti (sujuva), saksa (aika sujuva), ruotsi (hyvä), ranska (kohtalainen), italia (välttävä)
kuinka monessa EU-maassa olet käynyt? Olen käynyt nuorempana melkein kaikissa EU-maissa. Entiset itäblokin maat menivät interreilatessa. En ole käynyt Irlannissa enkä Kroatiassa.
oletko käynyt aiemmin Brysselissä tai Strasbourgissa? Olen käynyt lyhyesti Brysselissä ja Strasbourgissa.
Mia Puolimatkan kotisivut tässä.
