ÄKSän vaalipaneelin kuopus, Saarijärven valtuuston keskustalainen varapuheenjohtaja Petri Honkonen, 27, pelkää, etteivät kaikki Äänekoskea koskevat hyvät uutiset toteudukaan. Honkosen mukaan pelkona on, että EU alkaa puuttumaan metsien käyttöön. Lisäksi sote-sopu saattaa merkitä sitä, että valtionosuusuudistukseenkin joudutaan vielä puuttumaan.
Äänekoski kiinnostaa Pylkönmäellä syntynyttä Honkosta ihan perhesyistä. Hänen isovanhempansa asuvat täällä ja kihlattu on kotoisin Suolahdesta. Jyväskylän yliopistossa opiskelevan Honkosen kotona olisi muitakin eläimiä kuin kissa – jos asuinpaikka sen mahdollistaisi.
Nuorella miehellä on itsetuntoa. Hän kertoo olevansa Honkosen linjoilla – ei Olli Rehnin eikä Paavo Väyrysen.
ÄKSÄN KIRJALLINEN KOE
Olit seitsemänvuotias, kun Suomi äänesti vuonna 1994 EU-jäsenyyden puolesta. Mitä muistat tuosta ajasta ja miten liki 20 vuoden jäsenyys on muuttanut ajatteluasi?
– Minun sukupolvelleni tuo äänestys on menneisyyttä ja olemme eläneet käytännössä EU-Suomessa koko elämämme. Lähipiirini kyllä vastusti EU:ta, mutta tässä asiassa menneisyyden muistelu ei tuo tähän hetkeen mitään apua.
Miksi lähdit pyrkimään europarlamenttiin juuri näissä vaaleissa?
– EU vaikuttaa juuri maaseudun ja maakuntien keskusten elämään eniten. Siitä huolimatta siellä äänestetään laiskemmin. Haluan tuoda ihmisten tietoon sen kuinka EU vaikuttaa arjessa ja kuinka juuri sinne on tärkeää lähettää tavallisten ihmisten puolustajia, ei maailmanparantajia eikä vastustajia.
Mikä on sinulle henkilökohtaisesti tärkein vaaliteema?
– Suomalaisen työn puolustaminen jokaisessa EU-päätöksessä. EU voi esimerkiksi vaarantaa Äänekosken sellutehdasinvestoinnin. Tämä on mahdollista jos EU, kuten todennäköistä on, alkaa puuttumaan metsäpolitiikkaan ja puun käyttöön. Niistä on aiemmin päätetty vain jäsenmaissa.
Pitäisikö EU:n edetä enemmän kohti liittovaltiota?
– Ei pidä edetä. Yhteistyö on selllaisissa asioissa hyvää, missä riittävät yhteiset pelisäännöt. Jos tarvitaan yhteinen rahapussi, kuten liittovaltiossa, ei mennä Suomen kannalta oikeaan suuntaan.
Pitäisikö EU:n talouspolitiikkaa höllätä?
– EU:n on valvottava edelleen että yhteisistä sopimuksista ei luistella. Jokaisen maan on laitettava taloutensa kuntoon, samoin Suomen. Tarvitaan uutta työtä, että talous saadaan Suomessakin nousuun.
Pitäisikö EU:n kiristää maahanmuuttopolitiikkaa?
– Jos maahanmuuttajille ei ole töitä, ei ole kotoutumiseen todellisia mahdollisuuksia. EU ei tosin nykyisellään mielestäni voi rajoittaa maahanmuuttoa, se on sen perusperiaatteiden vastaista.
Pitäisikö EU:n vahvistaa yhteistä puolustustaan?
– Ei pidä, EU on ensisijassa poliittinen ja taloudellinen liitto. EU:ta ei pidä viedä puolustusliiton suuntaan, enkä usko että se on mahdollista. Suurin osa EU-maista on jo Naton jäseniä.
Pitäisikö EU:n tukea voimakkaammin demokraattista kehitystä lähialueillaan esimerkiksi pakotepolitiikalla?
– EU:n tehtävä on edistää kansanvaltaisia, eurooppalaisia arvoja. En kuitenkaan usko että näillä pakotteilla on vaikutusta jos kysymyksellä viitataan Venäjään.
Pitäisikö EU:n jäsenvaltioiden sosiaalipolitiikkaa yhtenäistää?
– Ei pidä, suomalainen sosiaaliturva kärsii ja heikkenee varmasti jos lähdetään yhtenäistämisen tielle.
Mitä arvoja haluat korostaa, jos tulet valituksi?
– Vastuunkantoa, etenkin taloudesta ja yhdessä sovituista sopimuksista. Mielestäni tasa-arvo on myös tärkeä arvo.
Mitkä olisivat omat vahvuutesi eurooppalaisessa päätöksenteossa?
– Olen nuori ja tottunut toimimaan kansainvälisissä yhteyksissä. Olen kuitenkin jalat tiukasti kiinni keskisuomalaisessa maaperässä. Haluan olla suomalaisten ihmisten arjen edunvalvoja EU:ssa. Vähemmän arkielämää hankaloittavia lakeja, enemmän työllisyyttä edistäviä päätöksiä.
Mikä on vaalibudjettisi ja mistä rahat?
– Vaalibudjettini on noin 10 tuhatta.
Olli Rehn vai Paavo Väyrynen? Kumman linja läheisempi?
– Olen keskustan ja Honkosen linjalla. Keskustan vaaliohjelmaan ovat molemmat ed.mainitut herrat sitoutuneet.
Aiotko eduskuntavaaleihin, jos et tule valituksi Brysseliin?
– Eduskuntakin kiinnostaa paljon. Samoja asioita voi ajaa myös eduskunnan kautta. Harkitsen asian näiden vaalien jälkeen.
Äänekoskea koskevat uutiset (biotuotetehdas, valtionosuuksien raju kasvu) ovat hyviä. Nouseeko Saarijärven into kuntaliitokseen Äänekosken kanssa?
– Olen periaatteen tasolla kuntaliitoksia vastaan. Uskon että koko seutu hyötyy investoinnista ja kasvaa sen mukana. Syntynyt sote-sopu vei mielestäni pohjan kuntaliitoksilta ja uskon että valtionosuusuudistukseenkin joudutaan palaamaan vielä.
Mikä on suhteesi Äänekoskeen?
– Isovanhemmat ja sukua asuu Äänekoskella. Kihlattu on kotoisin Suolahdesta. Äänekoski on tuttu paikka, jossa olen paljon viettänyt aikaa.
Olet aika tuntematon. Kerro harrastuksistasi ja erikoisuuksistasi!
– Luottamustehtävät täyttävät nuoren ihmisen elämän kyllä täysin. Politiikka ei ole vapaa-aikaa rakastavan ihmisen harrastus. Liikun mielläni luonnossa ja jos asuinpaikka mahdollistaisi, löytyisi kotoani muitakin eläimiä kuin yksivuotias kissamme.
PERUSTIETOJA:
syntymäkunta: Pylkönmäki
kotikunta: Saarijärvi
perhe: kihlattu
koulutus: hum. kand, Suomen historia ja opettajan opinnot
ammatti: opiskelija, Jyväskylän yliopisto
kielitaito: englanti (hyvä), ranska (kohtalainen), ruotsi (kohtalainen)
kuinka monessa EU-maassa olet käynyt? Ellei joku unohtunut, sain tulokseksi 15 maata
oletko käynyt aiemmin Brysselissä tai Strasbourgissa? Brysselissä olen eri yhteyksissä vieraillut useita kertoja
Petri Honkosen kotisivut tässä
