Jyväskylässä asuva Touko Aalto, 30, on vihreä, joka kannattaa satsaamista tieverkostoon, jolla on sotilaspoliisin koulutus, joka harrastaa voimailua ja syö riistaa. Samalla hän kannattaa minimitoimeentuloa, vastustaa Natoa ja kumiveneiden kääntämistä takaisin merelle.
Jo pikkupoikana Aalto huomasi, että EU saa aikaan kiivaita tunteita. Nyt kansanedustaja Jani Toivolan avustajana työskentelevä Aalto pitää EU:ta ennen kaikkea rauhan projektina. EKP:n Aalto toivoo panostavan talouskasvuun.
Henkilökohtaisesti Aalto on kissaihminen, joka suosii pienpanimoita ja pallopelejä. Brysseliin pyritään on 9000 euroa.
Lue, miten vihreiden varapuheenjohtaja vastasi Äksän kirjallisessa kokeessa!
ÄKSÄN KIRJALLINEN KOE
Olit 10-vuotias, kun Suomi äänesti vuonna 1994 EU-jäsenyyden puolesta. Mitä muistat tuosta ajasta ja miten liki 20 vuoden jäsenyys on muuttanut ajatteluasi?
– Muistan hyvin jännittyneen vaalitaiston ajan. Erityisesti katujen varsilla olleet mainokset EU-jäsenyyden puolesta ja vastaan. Joensuun Utran ala-asteen jalkapallokentällä oltiin kovin harmissaan ja peloissaankin EU-jäsenyydestä. Kiivas ja ihmisiä voimakkaasti jakanut vaalitaisto vaikutti myös lapsiin. Ala-asteen välitunneilla huudeltiin kotoa opittuja hyvin tunnelatautuneita viestejä. Tämä on vaikuttanut omaan ajatteluuni niin, että pyrin aina ymmärtämään eri osapuolia ja tuomaan ihmisiä yhteen. Tahdon myös keskittyä ratkaisemaan olemassa olevia ongelmia ja luomaan uusia mahdollisuuksia mustavalkoisen ”missä EU, siellä ongelma” -tyyppisen syyttelyn sijaan. EU on minulle ennen kaikkea rauhan projekti ja tässä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa EU-jäsenyys luo vakautta myös Suomeen.
Miksi lähdit pyrkimään europarlamenttiin juuri näissä vaaleissa?
– Olen ehdolla Euroopan parlamenttiin, koska: a) Eurooppalaiselle talouskuripolitiikalle tarvitaan kestävää talouskasvua ja uusia työpaikkoja luova vaihtoehto; b) Suomi ei pysty yksin estämään ilmastonmuutosta eikä biljoonan euron vuosittaista verovuotoa euroalueelta; c) Olin ehdolla myös vuoden 2009 eurovaaleissa. Lähdin nyt ehdolle huomattavasti kokeneempana ja minulla on puolueeni varapuheenjohtajana vahva mandaatti edistää Vihreiden tavoitteita.
Mikä on sinulle henkilökohtaisesti tärkein vaaliteema?
– Minulle tärkein teema on työllisyys ja sitä tukeva kestävä talouskasvu. Olen rakentanut kokonaisen vaaliohjelman tämän tavoitteen edistämiseksi. Vaaliohjelmani, Kohtuuden Eurooppa, löytyy kotisivuiltani www.toukoaalto.fi
Pitäisikö EU:n edetä enemmän kohti liittovaltiota?
– Minusta EU:ta tulee kehittää itsenäisten valtioiden liittona, joka tekee tiiviimpää yhteistyötä esimerkiksi sulkeakseen EU:n sisäiset veroparatiisit, estääkseen verokeinottelua sekä torjuakseen ilmastonmuutosta. Jäsenvaltiot tekevät kuitenkin itsenäisesti päätökset esimerkiksi puolustuspolitiikasta sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä. Yhteistyön tiivistäminen yhdessä asiassa ei tarkoita yhteistyön tiivistämistä kaikissa asioissa.
Pitäisikö EU:n talouspolitiikkaa höllätä?
– Virheelliseen talousoppiin nojautuva leikkauspolitiikka on kurjistanut euromaita jo liikaa vaarantaen elpymisen ja talouskasvun, puhumattakaan tavallisten ihmisten elämän kurjistamisesta. Tärkeintä on saada kriisimaat jaloilleen, sillä kenelläkään ei ole rahaa jatkuvaan lainottamiseen. Euromaiden alijäämien poistaminen keinolla millä hyvänsä on kuin heittäisi ämpärin vettä nuotion päälle samalla ihmetellen, miksi tuli ei enää lämmitä. Jos kysyntä sammutetaan pois taloudesta, työttömyys lisääntyy, palkansaajien ostovoima hupenee ja yritysten mahdollisuus investoida heikkenee.
– Koska kaikki euromaat painivat saman ongelman kanssa ja euromaiden rahapolitiikasta vastaa Euroopan keskuspankki (EKP), katseet kohdistuvat sen toimintaan. Jotta euromaiden viennin kilpailukykyä saadaan parannettua ja talouden moottorit saadaan käyntiin ja kokonaiskysyntä kasvuun, tulee EKP:n panostaa huomattavasti nykyistä enemmän pelkän inflaation vahtimisen sijaan talouskasvun edellytysten ja sen kautta uusien työpaikkojen synnyttämiseen.
Pitäisikö EU:n kiristää maahanmuuttopolitiikkaa?
– Jokaisella ihmisellä on kansainvälisten sopimusten mukaisesti oikeus hakea turvapaikkaa. Oikeus hakea turvapaikkaa ei tarkoita sitä, että hakija automaattisesti saa turvapaikan. En pysty hyväksymään esimerkiksi sellaista toimintaa Euroopan rajavalvonnassa, että kumiveneillään Eurooppaan pyrkivät siirtolaiset työnnetään takaisin merelle asettaen heidät uudelleen hengenvaaraan vaarallisen Välimeren ylityksen jälkeen. Tunku EU-alueelle on osoitus vakavista, ratkaisemattomista ongelmista muilla alueilla. Emme voi asuttaa koko maailmaa Eurooppaan, mutta voimme auttaa kehittyviä maita ratkaisemaan taloudelliset, ekologiset ja sosiaaliset ongelmat, jotka aiheuttavat hallitsematonta muuttoliikettä Eurooppaan. On surullista, että ulkorajojen sulkijat ovat usein ihmisiä, jotka ovat äänekkäimmin vaatimassa mm. kehitysavun lakkauttamista sekä vastustamassa reilua kauppapolitiikkaa. Hallitsemattomasta maahanmuutosta on tehtävä suunnitelmallista, sillä merkittävä osa laittomista maahantulijoista on rikollisten käsissä ja jopa orjan asemassa. Olen siis huolissani siirtolaisten ihmisoikeuksien toteutumisesta sekä hätää kärsivien ihmisten tilanteesta heidän omassa kotimaassaan. Maahanmuuttopolitiikan kiristäminen ei auta kumpaankaan asiaan.
Pitäisikö EU:n vahvistaa yhteistä puolustustaan?
– En kannata Suomen Nato-jäsenyyttä. En kannata euroarmeijaa. Eurooppalaiselle ja etenkin pohjoismaiselle puolustusyhteistyölle sanon kyllä. Suomea haluavat takuuvarmasti puolustaa vain suomalaiset.
– Suomi voi osallistua YK:n ja EU:n kautta siviilikriisinhallinta- ja rauhanturvatehtäviin. Pohjoismaiden kanssa voimme tehdä enemmän yhteistyötä esimerkiksi kalustohankinnoissa, rajavalvonnassa sekä koulutuksessa.
Pitäisikö EU:n tukea voimakkaammin demokraattista kehitystä lähialueillaan esimerkiksi pakotepolitiikalla?
– Jos Venäjän kaltainen suurvalta miehittää itsenäisen valtion maa-alueita, on erilaisten pakotteiden oltava osa keinovalikoimaa. Jos EU ei aseta rajoja lähialueillaan tapahtuvalle kansainvälisten sopimusten vastaiselle suurvaltapolitiikalle, voi tapahtua mitä vain. Maalla, johon pakotteita kohdennetaan, tulee antaa kuitenkin mahdollisuus perääntymiseen. Jos esimerkiksi EU:n ja Venäjän suhteet jäätyvät täysin, jää jäljelle pelkästään häviäjiä. Etenkin Suomen talous kärsii Venäjän rajavaltiona EU:n asettamista pakotteista kohtuuttoman paljon, jos EU:n ja Venäjän välinen vastavuoroinen kauppasota yltyy.
Pitäisikö EU:n jäsenvaltioiden sosiaalipolitiikkaa yhtenäistää?
– Sosiaalipolitiikka kuuluu pitkälti jäsenmaiden sisäiseen päätöksenteon piiriin. On kuitenkin syytä pohtia yhteisten asetusten mahdollisuutta minimitoimeentulon turvaamiseen jokaisessa EU-jäsenmaassa. Esimerkiksi tietty osuus valtion budjetista tulisi käyttää nuorisotyöllisyyden ehkäisemiseen ja perustoimeentulon takaamiseen kaikissa jäsenmaissa. Kenenkään ei pitäisi joutua vasten tahtoaan esimerkiksi kerjäämään toiseen EU-jäsenmaahan vain koska omassa kotimaassa ei ole toimeentulon edellytyksiä. Eli kyllä maakohtaisille minimitoimeentulon tasoille, ei puolestaan sosiaalipolitiikan yhtenäistämiselle yhdelle yhteiselle tasolle kaikissa jäsenmaissa.
Mitä arvoja haluat korostaa, jos tulet valituksi?
– Jos tulen valituksi Euroopan parlamenttiin, edistän kaikessa päätöksenteossa avoimuutta, tasa-arvoa, oikeudenmukaisuutta sekä kestävää kehitystä. Haluan myös edistää eri osapuolten välistä vuoropuhelua luoden mahdollisuuden keskinäiselle kunnioitukselle ja ymmärrykselle.
Mitkä olisivat omat vahvuutesi eurooppalaisessa päätöksenteossa?
– Laaja tuntemus eurooppalaisesta politiikasta niin opintojen ja kuin omakohtaisen poliittisen kokemuksen kautta. Kyky kohdata erilaisia ihmisiä erilaisissa tilanteissa. Vahva oma visio sekä hyvä ymmärrys siitä, kuinka käytännössä omaa linjaani pystyn edistämään. Yksittäinen meppi ei pysty yksinään muuttamaan maailmaa, mutta jos saa oman ryhmän ja monta muuta toimijaa oman linjansa taakse, ovat vaikutusmahdollisuudet erittäin hyvät. Ei ole myöskään haitaksi, että pystyy keskustelemaan ihmisten kanssa englannin ohella myös ranskaksi.
Mikä on vaalibudjettisi ja mistä rahat?
– Vaalibudjetti on tällä hetkellä noin 9000 euroa. Puolue maksaa 3500 euroa. Loput tulee pienlahjoituksina yksityishenkilöiltä sekä omasta pussista.
Miten vihreä olet itse (syötkö lihaa, ajatko paljon omalla autolla jne)?
– Olen pääsääntöisesti kasvissyöjä. Riistaa ja järvikalaa syön, jos sitä jossain tarjotaan. Minulla ei ole omaa autoa ja käytän pääsääntöisesti liikkumiseen vain lihasvoimaa, junaa, bussia sekä kimppakyytejä.
Metsä Fibre ilmoitti suunnittelevansa maantieliikennettä rajusti lisäävää jätti-investointia Äänekoskelle. Pitäisikö nelostien parantamiseen satsata ja nopeasti?
– Jos Äänekosken uudelle biotuotetehtaalle tuodaan puuta 200 rekkakuormallista päivässä, nelostien lisäksi myös pienempien väylien kunnostukseen tulee kohdistaa satsata ja nopeasti.
Sinua ei tunneta erityisen hyvin (ainakaan Äänekoskella). Kerro harrastuksistasi ja erikoisuuksistasi!
– Harrastan voimailua. Treenaan 3-4 kertaa kuntosalilla viikossa. Entisenä jääkiekkoilijana joukkuepelit ovat edelleen lähellä sydäntä ja pelaan säännöllisesti salibandya. Talvisin tulee hiihdettyä sekä pelattua jääkiekkoa. Kesällä puolestaan jalkapalloa. Keväällä, kesällä ja syksyllä pyöräilen lähes päivittäin. En ole myöskään siinä mielessä stereotyyppinen vihreä, että olen saanut sotilaspoliisikoulutuksen Pohjois-Karjalan Prikaatissa vuonna 2004. Olen myös suuri oluen ystävä, joka tukee etenkin suomalaisten pienpanimojen tuotantoa.
Mikä on suhteesi Äänekoskeen?
– Olen Keski-Suomen maakuntahallituksen jäsen. Sen kautta tehtäväni on valvoa koko Keski-Suomen, mukaan lukien Äänekosken etua.
PERUSTIETOJA:
syntymäkunta: Savonlinna
kotikunta: Jyväskylä
perhe: Kihlattu ja kaksi kissaa
koulutus: Yhteiskuntatieteiden kandidaatti. Pääaine valtio-oppi.
ammatti: Kansanedustajan avustaja
työnantaja: Suomen eduskunta
kielitaito: englanti (hyvä), ranska (kohtalainen), ruotsi (kohtalainen)
kuinka monessa EU-maassa olet käynyt? Olen käynyt 10 eri EU-maassa ja asunut 5 kk Ranskassa.
oletko käynyt aiemmin Brysselissä tai Strasbourgissa? Olen käynyt Brysselissä noin 15 kertaa. Strasbourgissa en ole käynyt.
