Äänekosken lukion peruskorjaustarve on 60 prosenttia. Euroissa tämä tietää 13,5 miljoonan euron menoa. Mutta ei Äänekosken ongelmat tähän pääty: koulurakennuksemme ovat pommi, joka jättää jälkeensä varovasti arvioiden 30 miljoonan euron kustannukset. Tilanne on tässä taloustilanteessa sanalla sanoen huono. Työryhmä ryhtyy miettimään kiireellisyysjärjestystä mihin suuntaa kukkaron nyörejä auotaan.
Hiskimäellä tehdyt tutkimukset käynnistettiin koulun muutostöiden perustaksi. Tutkimuksessa keskityttiin sisäilmatuottajien havainnointiin ei sisäilmanlaadun mittaamiseen. Rakenneaukaisujen avulla selvitettiin mahdollisia ongelmarakenteita. Tukimukset on tehnyt ISS-Proko eli sama firma samoin periaattein kuin Asemakadun koululla. Aiemmin Hiskillä oli tehty varsin mittavat tutkimukset pitkällä aikavälillä.
Rakennus on peruskorjattu laajasti vuosina 1996-1999. Vuonna 2008 Suolahden lukion siirtyessä Hiskimäelle huomattiin hiilidioksidimäärän nousevan korkeaksi ja silloin asennettiin uudet tuloilmakoneet. Tilanne parani. Oireiden määrä väheni ja muutamat tilat laitettiin käyttökieltoon. Myös tiivistyskorjaukset aloitettiin, mutta ne jäi kesken.
– Henkilöstö on oireillut, osa on siirretty työskentelemään talon sisällä toisiin tiloihin, osa oirehtijoista siirtyi kahden yläkoulun toteutumisen jälkeen kokonaan talosta pois. Muutama opiskelija on joutunut vaihtamaan opinahjoa, myös itsenäisen työn määrää on lisätty ja rakennuksessa oloa on vähennetty. Örebro-kysely on tehty kahdesti, eivätkä tulokset ole olleet sen kaltaiset, että hälytyskellot olisivat soineet. Ilmiöiden kanssa on pärjätty, Ville Härtsiä kertoo.
Kun yläkoulu lähti Hiskiltä, oli tunnelma toiveikas. Tilojen käyttöä päästiin suunnittelemaan lukion tarpeisiin sopivaksi ja muuhun käyttöön, silloin kun lukio ei tiloja tarvitse. Muun muassa Koskelan piirit voisivat hyödyntää rakennusta, myös kotitalousneuvonnan siirtymistä Hiskille on kaavailtu. Päädyttiin tutkimaan kivikoulu, sillä siitä ja sen kunnosta ei tarkkaa kuvaa ollut.
Koulusta löytyy runsaasti maavaraisia rakenteita ja näissä runsaasti ongelmia eli mikrobivauriota. Rakenteissa käytetyissä mineraalivillaeristeissä on havaittu kosteutta sekä mikrobikasvustoa. Lisäksi ulkoseinärakenteista löydettiin mikrobivaurioita. Energiataloudellisuudesta ei voida puhua: Kivikoulun ulkoseinissä on vain 50 millinen lämmöneristys ja Kampakoulun seinissä 75. Korjausvaihtoehtojen miettimisessä on otettava huomioon myös energiatehokkuus.
– Vuonna 1959 valmistuneen Kivikoulun tilaa selvittäessä huomattiin riskirakenteisen lisäksi vaurioituneita rakenteita. Tiili-villa-tiili -rakenteisen seinän villasta on löytynyt kosteusvaurioindikaattoreita.
Näiden löydösten jälkeen päätettiin tehdä perusteellinen kartoitus rakennuksen kunnosta. Kasattiin vuosien varrella kertyneet asiakirjat ja ISS-Proko työsti työn loppuun. Tässä tulos:
– Seinässä on bakteeri/sienikasvustoa, joka lähtee kasvamaan, kun orgaaninen materiaali kastuu. Maavaraisten rakenteiden kostuneiden mineraalivillojen lisäksi pukuhuoneiden lattiat on purettava, sillä ne ovat laajasti märkiä. Kampakoulun maavastaiset lattioista ja -seinistä on löytynyt runsaasti mikrobivaurioita eli ne ovat märät. Kampakoulu on voimakkaasti ylipaineinen ulkoilmaan nähden. Jotta mikrobivauriot eivät aiheuttaisi sisäilmaongelmaa, on vaurioituneet rakenteet korjattava. Tämä tarkoittaa vähintään maavastaisten rakenteiden purkua ja uudelleen rakentamista. Samassa yhteydessä on purettava putkitunneli eli kanaalirakenteet. Näkyvät vesi- ja mikrobivauriot on korjattava ja urheilutalon kellarin eli maapohjahallin ilmanvaihto on parannettava.
Tämä kaikki tarkoittaa sitä, että rahaa menee. Härtsiä kertoo, että 2,5 miljoonaa uppoaisi näihin vaurioituneiden tilojen korjaamiseen. Ensimmäisenä on purettava maavaraiset rakenteen niin kivi- kuin kampakoulunkin osalta.
– Nopealla aikataululla tehtyyn remonttiin uppoaisi tuo 2,5 miljoonaa euroa. Talo vaatii 60 prosentin peruskorjauksen, ja se maksasi 11 miljoonaa euroa.
Väistötilat on siis löydyttävä. Tilanne on kaupungissa vakava. Asemakadun koulu huutaa remonttia (11 miljoonaa), Hiski (13,5 miljoonaa), Koivistolla mietitään uuden koulun rakentamista yhteistyössä Uuraisten kanssa (n. 3 miljoonaa), yksi kouluistamme toimii peltihallissa eli Mämmen koulu (4,5 miljoonaa). Lisäksi ensi vuoden alussa käynnistyy Koulunmäenkoulun ja Keskuskoulun yhtä perusteellinen rakennetutkimus kuin Asemakadulla ja Hiskillä on tehty.
– Mennään noin 30 miljoonan euron luokkaa. Tämä vaatii suunnittelua. Näin ollen kaupunginhallitus on perustanut työryhmän, jonka kasvun- ja oppimisen lautakunta kasaa. Työskentely aloitetaan välittömästi. Mitä peruskorjataan, mitä uudisrakennetaan? Kenelle ja missä aikatalussa? Siinä riittää työryhmällä mietittävää.
Koska suunnitteluaikaa tarvitaan niin näissä vaurioituneissa kiinteistöissä, toimimiseen tarvitaan tukitoimia. Sitä missä aikataulussa ja mihin mahdollisia väistötiloja pysytetään, ei Härtsiä osaa sanoa. Telakkakadun koulun hiekkakentällä on infra valmiina, mutta Hiskillä sellaista ei ole.
Joten: Äänekoskella näyttäisi olevan lähivuosina erittäin laaja koulurakennuksiin kohdistuva uudisrakennus tai peruskorjausbuumi. Ensimmäisenä on selvitettävä kiireellisyysjärjestys.
Voi voi hyvä veli, siinäpä on taas pohdittavaa.
Iss-proko kartoittaa itselleen uusia töitä kaupungin puitesopimusten varjossa? Paskapuhetta koko kosteusongelmat! Välitön muutto muualle,jos näitä aletaan vielä veroeuroilla remontoimaan. Hiskimäkeen on syydetty vuosien varrella rahaa jo ihan riittävästi,joten nurin koko paska ja lukiolaiset Laukaaseen.
Hiskilläkään ei oirehtijoita lehtijutun mukaan ollut yli 40% (tehdyt Örebro-kyselyt), kuten ei ollut Suolahden Asemakadun koulullakaan. Suolahdessa jatketaan koulutyöskentelyä normisti, kun oirehtijoiden prosenttiosuus ei ollut riittävä. Nyt kuitenkin Hiskillä ollaan porukkaa kiireesti ajamassa väistöön. Mitä ihmettä? Miten Koskella ja Suolahdessa ollaan näin eriarvoisessa asemassa?
No eiköhän se Ville tämänkin selvitä— omalla tyylillään.
Lukiolaiset ovat toisen asteen opiskelijoita kuten amiksessakin. Jos koulutilat eivät kunnossa voivat äänestää jaloillaan ja hakeutua toiselle paikkakunnalle lukioon. Tämä ei tietäisi hyvää Äänekosken jo muutenkin vähenevälle väkimäärälle. Kampakoulun rakenteet sellaisia ettei niitä kannata ruveta enää korjaamaan vaan kokorakennus olisi syytä purkaaa ja tehdä uusi nykyaikainen energiatehokas ja nykyisille oppilasmäärille toimiva rakennus.
!990-luvulla kaikki Äänekosken koulut oli kurjassa jamassa. Suolahdessa Asemakadun vähän parempi koulu korjattiin vähän paremmin. Hiskinmäen koulun, etenkin kampakoulun kohdalla oltiin yleisesti sitä mieltä, että purkuun purkuun! Kuitenkin luottamusmiehet ja -naiset päättivät suuressa viisaudessaan korjauttaa surkeakuntoinen rakennus. Kaupungin rakennuttajainsinööri tarttui hankkeeseen suurella tarmolla. Kohta Hiskinmäen koulun 3-vuotisen, 3-vaiheisen korjaustyön jälkeen aloitettiin keskuskoulun remppaa. Siitä tulikin liki 10 vuotta kestänyt ikuisuusprojekti. Sinnekin jäi ongelmia, vaikka sen lähtötilanne oli parempi kuin Hiskinmäen kampakoulun.
Ehtiihän Hiskinmäen koulun vieläkin saada kumoon, kun 90-luvulla asiaa ei ymmärretty uskaltaa. Uuden lukiorakennuksen Äänekoski tarvitsee.
Voihan sitä muuallekin lukioon mennä, ei tämä lukio täällä nyt niiiin huippu ole.
Entäs honkolan koulu???
Härtsiän mielestä millään koululla ei ole mitään ongelmia.
Opettajat taitavat olla Härtsiän mielestä vain ”pinnareita” jotka vetäytyvät sairauksiensa taakse.
Asiaa hyssytellään ja salaillaan jopa opettajilta, kuten on käynyt Asemakadun koululla(kin) Suolahdessa.
Olisiko vanhempien aika ottaa ohjat omiin käsiinsä ja vetää lapsensa pois homekouluista. Onko oikein että lapsemme altistuvat erilaisille sisäilmaongelmille ja sairastuvat loppuiäkseen? Luulisi tämän pitkässä juoksussa tulevan yhteiskunnalle kalliiksi kun aletaan hoitamaan suurta joukkoa kasvavaa nuorisoamme.
Toki olen huolissani myös opettajista. Monet ovat jo joutuneet lopettamaan hyvin alkaneen kouluvuoden kun heti työhön tullessaan ovat alkaneet reagoimaan kuka mitenkin.
Ikävää välinpitämättömyyttä sanon minä.