Äänekosken Karjalaseuran käsityökerho on perehtynyt tällä kaudella uuteen kierrätysmateriaaliinja perinteiseen tuohenpunonnan tekniikkaan.
Karjalaisten kerhossa tehdään nykyajan tuohitöitä kahvipaketeista. Kahvipakettiaskartelu on kierrätystä parhaimmillaan.
– Voi veikkonen, tästähän voi tehdä, vaikka mitä. Täällä kerhossakin on tehty talven mittaan koreja, kasseja, kukkaruukunpäällisiä, tölkinsuojia ja koristeita kuten enkeleitä, kertoo äänekoskelainen Pirkko Wacklin ja pujottelee samalla värikästä, parin sentin levyistämuovinauhaa punokseksi.
– Eihän tässä ole kuin mielikuvitus rajana. Sen kun vain ideoimaan, hän innostaa.
Kahvipaketeista leikatuista suikaleista on syntymässä puunkantokoppa. Ympärillä Äänekosken vanhan seurakuntatalon keittiösalissa on samoissa askareissa puolenkymmentä naista. On keskiviikko ja iltapäivä. Kohta on paussi ja kahvipöytä odottaa kattauksineen. Kaija Pulli kertoo, että Äänekosken karjalaseuran käsityökerho on kokoontunut jo vuosien ajan erilaisin teemoin. Tänä vuonna ompeluseura otti asiakseen perehtyä uuteen materiaaliin ja punonnan salaisuuksiin. Oppaaksi saatiin Marita Ilmonen, joka on kurssittautunut materiaaliin ja tekotapoihin.
– Periaatteessa toimitaan pitkälle samoilla tekniikoilla kuin tuohitöissä. Materiaali on moderni, mutta tekeminen nojaa ikivanhaan perinteeseen.
Ilmonen kertoo, että punontatekniikoita on useita. On hakapunontaa, risuaitaa, neliöpunontaa, hakapunontaa ynnä muita.
– On helppoa ja vaikeampaa. Toimitaan tarpeen ja osaamisen mukaan. Lujuus, kuviot jatyömäärä vaihtelevat eri tekniikoilla. Esimerkiksi käytössä kestävän, tavallisen kokoisen puukopan tekemiseen menee osaavalta tekijältä noin sata tuntia, Ilmonen arvioi.
Kerholaiset tuumailevat yhteen ääneen, ettei touhulla pääse palkoille, mutta muuten onkyllä mukavaa leppoisassa porukassa. Kotona voi sitten jatkaa punomista.
– Ei panna kiireellä pilalle. Nautitaan hyvästä seurasta ja käsitöistä. Pirkko Wacklin kertoo askarrelleensa kahvipakettimateriaalin parissa jonkin verran jo aikaisemminkin.
Pakettien keruu on oma ruljanssinsa. Niitä tarvitaan melkoinen määrä vaikkapa puukopanpunontaan. Ystävät ja sukulaiset auttavat niitten hamstraustalkoissa. Hän muistuttaa, että tyhjät paketit on myös pestävä kahvirasvasta ja leikattava nauhoiksi.
– Kyllä siinäkin hommaa piisaa, mutta tämähän on sitä kehuttua kierrätystä. Materiaali on lujaa,mutta kompostoituu. Siltäkin osin ollaan ympäristöasialla, Pirkko Wacklin tuumailee hyväntuulisena