Maanteiden talvikunnossapitoon käytetään noin 100 miljoonaa euroa per vuosi, josta seutu- ja yhdysteiden osuus on noin 57 miljoonaa, laskee kansanedustaja Anne Kalmari mielipidekirjoituksessaan.
Keski-Suomessa talvet ovat muuttuneet teiden kunnossapidon kannalta entistä vaikeaksi ja varsinkin teiden liukkauden torjunta oli surkeaa edellistalvena. Lämpötilan sahaaminen nollakelin molemmilla puolilla on alueellemme siirtynyt lisähaaste.
Harvaan asutun maaseudun parlamentaarinen työryhmä linjasi yksimielisesti, että ilmastonmuutoksen vuoksi talvikunnossapidon rahoitusta on lisättävä 20 prosenttia nykyiseen verrattuna ja että palveluja on voitava ostaa myös suoraan alueellisilta toimijayrityksiltä ilman valtakunnallisia väliurakoitsijoita.
Toiveita on nyt kuultu. Rahoitusta kohdennetaan lisää talvikunnossapitoon ja kilpailutusta saatiin muutettua kilpailutusta osin jo kuluvalle kaudelle siten, että rahaa ei menisi niin paljon YIT:n ja Destian taskuihin vaan todellisille tienpitäjille auraukseen ja hiekoituikseen. Selvitys tästä jatkuu. Kaluston aurausominaisuuksien pitää olla ykkössijalla. Kun lähialueen yrittäjät saavat urakoita, laatu on yleensä parempi kuin isoilla kasvottomilla toimijoilla. Lisäksi teiden kunnossapitoluokituksia on parannettu monilla Keski-Suomen teillä. Sen tulee parantaa aurausta ja liukkauden torjuntaa.
Jos nämäkään toimet eivät auta, tulen vielä vaatimaan, että talvikunnossapidon rahoitusta pitää siirtää etelästä sulemman talven alueilta pohjoisempaan. Maaseudun asukas ei nauti metrorahoista eikä etelän kiertoliittymistä. Myös meille kuuluvat liikkumiskelpoiset tiet talvellakin.
ELY:n pitää hoitaa valvontatehtävänsä paremmin kuin edellistalvena, ja myös pääurakoitsijoita on saatettava vastuuseen. Kansalaispalautteeseen on syytä luottaa.
Ajellaan varovasti joulunaikaan ja annetaan palautetta, jos teiden kunnossapito ei toimi. Tienkäyttäjän linjan numero on 02002100.
Anne Kalmari, Kansanedustaja (kesk.), Harvaan asutun maaseudun parlamentaarisen työryhmän pj
