Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kari Kiiskinen lausui avaussanat kaupungin itsenäisyyspäivän juhlassa.
Kari Kiiskinen sanoi, kuinka vietämme itsenäisyyspäivää jo neljättä vuotta hyvin erilaisissa tunnelmissa. Ensin oli pandemiavuodet.
– Nyt Euroopan sisällä soditaan ja maailma näyttäytyy hyvin paljon epävakaammalta kuin mihin olemme menneinä vuosikymmeninä tottuneet. Sota ei ole meistä kovinkaan kaukana. Äänekoskelta Kiovaan on vain hieman pidempi matka kuin Äänekoskelta Jäämerelle. Mutta vielä lähempänä sota on meidän suomalaisten omien kokemusten kautta. Uutiskuvat pommitetuista kaupungeista, pakenevista ihmisistä kävelemässä kohti turvaa, isistä etsimässä raunioista eloonjääneitä, äideistä viemässä haudoille kukkia, koskettavat meitä suomalaisia syvältä. Ukrainassa ja Gazassa eletään todeksi omaa tai oman perheemme tarinaa Suomen sotavuosilta.
Kiiskinen kertoi, kuinka uutiskuvia katsoessa isovanhempien elämä tulee lähemmäksi, vaikka historiallinen aikajänne vain pitenee.
– Millaista pelkoa mummoni on täytynytkään tuntea ja millaista vastuuta naisten on pitänyt tuolloin kantaa kotirintamalla. Millaisin ajatuksin ja tuntein rintamalle ovat lähteneet miehet? Palaanko takaisin tai miten kotirintamalla pärjätään? Minä voin tuota vain kuvitella, mutta en varmasti ikinä täysin ymmärtää, Kiiskinen sanoi.
Kiiskinen muisteli, kuinka presidentti Sauli Niinistö on syksyn puheissaan todennut, että maailmasta on tullut entistäkin monimutkaisempi.
– Erilaiset maailmankuvat näyttävät olevan keskenään törmäyskurssilla. Diplomatiaa tarvittaisiin entistä enemmän, mutta sitä on vähemmän kuin vuosikymmeniin. Miten tähän on tultu. Vasta hetki sittenhän Euroopan sisällä kuljettiin vapaasti valtioiden rajojen yli, matkailu ja kansainvälisyys oli jokaisen ulottuvilla. Elämä näyttäytyi huolettomalta ja turvalliselta.
Kiiskinen pohti, kuinka sisäministeriön lokakuisen turvallisuusseurantaraportin mukaan suomalaisten turvallisuuden tunne on heikentynyt merkittävästi.
– Särö meidän turvallisuudentunteessa ja kasvanut huoli toimeentulosta ja taloudellisesta turvallisuudesta on yhteinen. Ehkä juuri tämänhetkisen turvallisuussärön myötä omien historian kokemuksiemme ja taustamme takia, suomalaisten tuki Ukrainalle ja ukrainalaisille on ollut suurta. Äänekoskellakin olemme saaneet tarjota sotaa pakeneville turvallisen kodin ja paikan, jossa on hyvä olla ja kasvaa. Olemme yrittäneet turvata arjen, kun kaikki sen peruselementit ovat horjuneet.
Kiiskinen sanoi, kuinka Äänekoskellakin ollaan vähitellen siirtymässä veteraanien ajasta kohti perinneaikaa.
– Aikaa, jossa nuoret sukupolvet, eivät enää pääse tapaamaan sotiemme sukupolvia ja kuulemaan tarinoita suoraan heiltä. Tässä ajassa meitä velvoittaa yhä vahvemmin Veteraanin iltahuudossa esitetty toive: Hoivatkaa, kohta poissa on veljet. Tammenlehvän Perinneliitto huolehtii vielä olemassa olevista veteraaneista sekä leskistä sekä vaalii perinneaineiston ja veteraanisukupolven arvoja.
Hän jatkoi, kuinka tulevaisuus on aina meidän sukupolvemme lahja seuraaville.
– Sota-ajan sukupolvet antoivat meille lahjoista kalleimman . Vapaan ja turvallisen isänmaan. Isänmaan, jota jälleenrakennuksen sukupolvet ja sukupolvet sen jälkeen ovat pala palalta rakentaneet paremmaksi. Niin hyväksi, että olemme jopa tutkitusti maailman onnellisin kansa.Silti nuorten luotto tulevaisuuteen on heikentynyt, mikä on huolestuttavaa. He luottavat jonkin verran enemmän itseensä, mutta eivät maailman isojen asioiden ratkeamiseen. Nuoren pysäyttävä toive tänään on yksinkertaisuudessaan sama kuin menneilläkin sukupolvilla. Halutaan kokea, että tulevaisuuteen voidaan luottaa.
Kiiskinen kertoi, kuinka Äänekoskella kuntana ja yhteisöinä halutaan olla mukana.
– Jokaisella sukupolvella pitää olla mahdollisuus ajatella, että tulevaisuudessa odottaa jotain hyvää ja tavoittelemisen arvoista. Että toivoa on. Äänekoskella katsotaan tulevaan. Täällä on hyvä pössis! Metsä Group rakentaa Äänekoskelle uutta kertopuutehdasta, jonka arvioidaan työllistävän 150 henkilöä. Valtran voimansiirtotehtaalla Suolahdessa on meneillään huomattava laajennus ja nykyaikaistaminen. Laajennuksen on arvioitu tuovan noin 200 työpaikkaa. Äänekoski on lihavina vuosina satsannut niin päiväkotien, koulujen kuin liikuntapaikkojenkin uusimiseen. Isoimmista urakoista meneillään edelleen on muun muassa Koulunmäen yhtenäiskoulun C-rakennuksen rakentaminen ja Koiviston päiväkodin rakentaminen. Laskettelijat odottavat jo monot valmiina Äänemäen laskettelurinteen uuden 3. rinteen avautumista yleisökäyttöön. Yhteisöllisyyteen ja kuntalaisten kuulemiseen on rakennettu valtakunnallistakin näkyvyyttä saanutta Äänekoski Ilmiötä.
Kiiskinen pohti,kuinka emme voi valita maailmanaikaa, johon synnymme.
– Emme voi pyyhkiä pois kaikkea pahaa ja ikävää, jota ympäröivä maailma tiellemme tuo. Silti me – kuten jokainen sukupolvi omalla vuorollaan … voimme rakentaa parasta mahdollista elämää. Vaalikaamme demokratiaa. Maailmaan mahtuu niin hyviä, kuin huonompiakin aikoja, mutta voimme aina luottaa siihen, että huonoja aikoja seuraa myös uusia hyviä. Yhteisen tulevaisuudenuskon rakentaminen on tässä ajassa meidän tärkeimpiä tehtäviä. Pidetään tästä ajatuksesta kiinni. Ketään ei jätetä. Luodaan itsenäiselle Suomelle sellaista tulevaisuutta, jossa Tommy Tabermannin sanoin ”Yksikään värisevä sielu ei tule tallatuksi tai unelma sammutetuksi.”
