Äänekosken kaupungin suunnitelmallisesta ja pitkäjänteisestä yrittäjyyskasvatuksesta halutaan ottaa mallia muuallakin. Jämsän kaupunki kävi tutustumassa Äänekosken kaupungin yrittäjyyskasvatukseen ja opetussuunnitelmaan, ja mitä yrittäjyyskasvatuksella on Äänekoskella saavutettu. Yhteydenottoja myös muista kaupungeista on ollut.
Valtakunnallisessa opetussuunnitelman mukaisesti yrittäjyys- ja työelämätaitoja pitää opetella kaikissa Suomen kouluissa. Äänekosken yrittäjyyden opetussuunnitelma tukee valtakunnallista opetussuunnitelmaa – se toimii vähän kuin Äänekoski-lisänä. Äänekoskella panostetaan yrittäjyyskasvatukseen suunnitellusti ja pitkäjänteisesti. Yrittäjyyskasvatus toimii yhdenmukaisesti kaikilla Äänekosken kouluilla ja luokka-asteilla, ja myös muun oppimisen tukena ja eri oppiaineiden elävöittäjänä.
– Monet Suomen kunnat etsivät nyt vastauksia kysymyksiin yrittäjyyskasvatuksen kehittämiseen. Edelläkävijöinä meillä Äänekoskella on vastauksia. Muita kaupunkeja on kiinnostanut erityisesti se, minkä verran tähän on tarvittu resursseja ja millaisia kokemuksia on oppilailla, opettajilla, rehtoreilla ja alueen yrityksillä, Äänekosken yrittäjyyskasvatuksen vastuuopettaja Mika Matilainen kertoo.
Kaupunki voi tulla tunnetuksi yrittäjyyskasvatuksestaan
Jämsän kaupungin elinvoimatoimen pedagoginen asiantuntija Seppo Savo vieraili viime viikolla Äänekoskella tutustumassa esimerkilliseen yrittäjyyskasvatustyöhön. Kaupunkien välistä yhteistyötä yrittäjyyskasvatuksessa halutaan ehdottomasti jatkaa. Myös yrittäjyyskasvatuksen opettajien verkostoakin on suunniteltu.
– Kaupunki voi tulla tunnetuksi yrittäjyyskoulutuksen ja -taitojen keskuksena. Tämä voi houkutella opiskelijoita ja osaajia kaupunkiin, mikä voi lisätä kaupungin osaamispohjaa. Yrittäjyys on usein talouskasvun moottori. Yrittäjyys voi edistää koko maakunnan taloudellista kestävyyttä monipuolistamalla taloutta ja vähentämällä riippuvuutta yksittäisistä suurista työnantajista, Seppo Savo näkee.
Äänekoskella yrittäjyyskasvatuksella halutaan tukea ennen kaikkea lapsia ja nuoria omannäköisen tulevaisuuden rakentamisessa ja auttaa jokaista löytämään omia vahvuuksiaan, kasvattaa myönteiseen yrittäjyysasenteeseen ja edistää sisäisen yrittäjyyden syntymistä. Työelämätaitojen ja yrittäjämäisten taitojen ja asenteiden opettamisella tuetaan paitsi kaupungin myös koko maakunnan elinvoimaisuutta.
Tulevaisuuden rakentaminen lähtee koulunpenkiltä
Yrittäjyyskasvatus opettaa lapsille ja nuorille taloudellista lukutaitoa, budjetointia ja riskienhallintaa. Nämä taidot ovat hyödyllisiä kaikille elämänalueille.
– Työmarkkinat muuttuvat jatkuvasti, ja monet perinteiset työpaikat saattavat hävitä. Yrittäjyyskasvatus voi auttaa nuoria valmistautumaan tulevaisuuden työelämään, jossa yrittäjyystaidot, kuten itsensä johtaminen ja ongelmanratkaisukyky, ovat arvokkaita oppeja, joita yrittäjyyskasvatus luo, Savo sanoo.
Pitkäjänteisen yrittäjyyskasvatuksen tuloksena Äänekoskella on erityisesti nuorten kesäyrittäjyys ollut voimakkaassa nousussa. Yhä useampi äänekoskelainen nuori työllistää kesällä itse itsensä.
– Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena ei kuitenkaan ole se, että kaikista halutaan tulevaisuuden yrittäjiä. Osaksi Äänekosken koulujen arkea tulevat erilaiset työelämätaidot ja sisäiseen yrittäjyyteen kasvattaminen. Taidot voivat olla vaikkapa sellaisia, että osaa tunnistaa ja kertoa omista vahvuuksistaan ja taidoistaan, Matilainen kuvailee.
– Nuoret ovat avoimia uusille ideoille ja valmiita oppimaan. Varhainen altistuminen yrittäjyyskasvatukselle ja työelämälle voi auttaa heitä omaksumaan tärkeitä taitoja ja näkemyksiä. Kaiken kaikkiaan yrittäjyyskasvatuksen ja varhaisen työkokemuksen tukeminen voi auttaa nuoria kehittämään monipuolisia taitoja ja valmistautumaan tulevaisuuden haasteisiin, edistäen samalla paikkakunnan ja yhteiskunnan taloudellista kasvua ja innovointia, Savo sanoo.
Yrittäjyyskasvatus syntyy yhteistyössä
Seppo Savo uskoo, ettei pyörää kannata keksiä uudestaan ja Äänekoskella on jo toimiva konsepti, jota voidaan käyttää pohjana ja ottaa opiksi muuallakin.
– Mutta kyllähän me Jämsässä tehdään opetussuunnitelmasta Jämsän malli, joka on paikkakunnan näköinen, Savo lisää.
Jämsässäkin yrittäjyyskasvatus nähdään tiiviinä osana koko kaupungin, johdon ja elinvoimatoimen työtä, ja sitä tehdään myös yhteistyössä alueen yrittäjien kanssa – yrittäjyyskasvatus ei ole yksin koulujen asia.
Yhteistyö yritysten kanssa tarkoittaa Äänekoskella esim. yrityskummitoimintaa, yrityskäyntejä, harjoittelupaikkoja ja mentorointia. Matilainen kiittää, kuinka upeita ja aktiivisia yrityskummeja Äänekoskella on ja yhteistyö on ollut puolin ja toisin antoisaa.
– Koulu ei ole erillinen saareke ja meillä Äänekoskella koulujen ovet halutaan pitää auki muuhun yhteiskuntaan, Matilainen sanoo.
