Konginkankaalta maailmalle: Amerikka houkutti – moni pettyi


Liimattalasta kotoisin oleva Johan Arvi Korhonen (s. 1892) oli mylläri Werneri Korhosen ja Josefina Hytösen esikoispoika. Hänestä kehkeytyi idearikas keksijä. Hän muutti Amerikkaan v. 1928 ansaitsemaan ja käytti nimeä John Korhonen. Kuva Detroitista 1975. Kuva Eeva Takala.

Kömin Killan eli Konginkankaan kotiseutuyhdistyksen tekeillä oleva kirja Konginkankaalta maailmalle kertoo myös Amerikkaan lähtijöistä.

Suomen Suuri Amerikan-siirtolaisuuskausi ajoittui vuosille 1860–1930. Sinne lähdettiin toimeentulon perässä köyhyyttä ja poliittista kuohuntaa pakoon. Yhdysvalloilla ja Kanadalla oli suuri vetovoima kullanhuuhdonnan ja ravinteikkaan viljelysmaan aarreaittana. 

Konginkankaalta Amerikkaan lähtijöitä oli noin 200–250, eniten vuosina 1910 ja 1920, Keski-Suomesta kaikkiaan 14 962. Konginkankaalaisten ammatteina passiluettelossa on ilmoitettu itsellisen vaimo, torppari, torpan poika. palveliatar,  herastuomarinpoika, mäkitupalainen,  suutarityöntekijä, räätälin tytär, kruununtorpparin poika, saarnaaja ja postineiti.  Tiettyjä nimiä löytyy monta: Hakkarainen, Hokkanen, Hytönen, Hämäläinen, Kauppinen, Kautto, Kemppainen, Kolehmainen, Kovanen, Kunelius, Liimatainen – heitä peräti 25 passia, Minkkinen, Möttönen, Pasanen, Rautiainen (16 passia), Savolainen ja Sillanpää. 

Suomalaisia ensimmäisen ja toisen sukupolven kansalaisia oli Yhdysvalloissa 1930-luvun lopulla noin 320 000. Heitä sijoittui eniten Michiganiin (23 %) ja Minnesotaan (19 %). Kanadaan meni vastaavasti noin 125 000 henkeä, eniten kaivoskaupunkeihin Ontarioon ja metsäteollisuuteen Thunder Bayhin.

Suomalaisia ensimmäisen ja toisen sukupolven kansalaisia oli Yhdysvalloissa 1930-luvun lopulla noin 320 000. Heitä sijoittui eniten Michiganiin (23 %) ja Minnesotaan (19 %). Kanadaan meni vastaavasti noin 125 000 henkeä, eniten kaivoskaupunkeihin Ontarioon ja metsäteollisuuteen Thunder Bayhin.

Amerikkaan vuosisadan vaihteen jälkeen muuttaneet ovat jo kuolleet. Toisen polven kertojia on jokusia elossa. Tarinoita kertomaan on löytynyt kertomaan sukulaisia mm. haudankaivaja Aapeli Keurulaisesta (David Keurulainen) ja kirkonrakennusmaan lahjoittaja Juho Hakkaraisesta (Roy Norman), Justiina Liimataisesta (Anna Maria Winman), Eemeli Minkkisestä (Saara, Ulla ja Otto Minkkinen), Hilda Liimataisesta ja Eelis Kovasesta (Raili Hintikka), Johan Arvid Korhosesta (Eeva Takala), Ida Maria Hakkaraisesta (Hannele Malmström) sekä serkuksista Hilda, Wilhelmiina ja Tyyne Kuneliuksesta (Tertti Polsa, Helvi Kunelius ja Sirkka-Liisa Lingren). Osa lähtijöistä palasi takaisin, osa ei.

Konginkankaalta maailmalle -kirja kertoo Amerikkaan koskettavia tarinoita, käsittämättömiä meidän aikana. Amerikasta Neuvostoliittoon houkuteltu mies onnistui pakenemaan täpärästi Neuvostoliitosta uimalla yli Äänisen. Toinen mies avioitui rakastettunsa kanssa, sai kaksi lasta, lähti tienaamaan, eikä tullut kuin 50 vuotta myöhemmin tavatakseen poikansa ensi kertaa.  

Marjatta Huhta

John Korhonen patentoi Amerikassa lumiauran. Suomessa hän oli patentoinut äkeen vuonna 1927. Kirja kertoo rakkaustarinan ja sen surullisen päätöksen. Kuva Eeva Takala
Tienattuaan neljä vuotta Amerikassa Hilda avioitui Kalle Liimataisen kanssa. He muuttivat Matilanvirralle ja saivat kuusi lasta. Amerikkalainen korostus näkyy hääpuvussa, kertoo Raili Hintikka.

Vastaa