ÄKS

Kulttuuritoimen jättisäästö sai kulttuurin harrastajat pettymään: ”Tämä kertoo mielikuvituksen puutteesta”

04.03.2021 17:39 (muokattu 04.03.2021 20:36)
Painotalolle sataa kulttuuritoimijoilta sakeaa kritiikkiä.

Ylen tekemän kyselyn mukaan Äänekosken kulttuuritoimi säästi viime vuonna 153 000 euroa. Kulttuuriroposilla harrastavat eivät ole tiedosta mielissään. 

 

Säästöille löytyy syitä: tapahtumat peruttiin, museo ja kirjastot olivat kiinni. Samaan aikaan kun säästöjä syntyi, joutuivat kulttuurin parissa leipänsä tienaavat syvään ahdinkoon. Kulttuurin harrastajat eivät päässeet toteuttamaan suunniteltuja projekteja pandemian vyöryessä  Äänekosken korkeudelle. 

Säästöä kulttuuripuolella on tehty ennenkin. Pari vuotta sitten käyttämättä jääneet eurot siirrettiin liikuntapuolelle. Kulttuuritoimijat kokevat jääneensä jalkoihin. Kaupungin koko budjetista vapaa-aikatoimen menot ovat noin kolme prosenttia ja tästä kulttuuripuolen kaksi kolmasosaa.  Kaupunki teki ylijäämää viime vuonna 1,5 miljoonaa euroa, ja tästä kulttuurimenojen ylijäämä on kymmenen prosenttia. Kun huomioidaan kulttuurin menot koko kunnan budjetissa, teki pikkuruinen kulttuuri kunnalle mojovat säästöt. Ikävä kyllä nämä säästöt eivät siirtyneet kuluvan vuoden budjettiin kulttuurin hyväksi. 

Kulttuuritoimijat kertovat, että on asiallista kysyä, olisiko kaupungin kulttuuritoimessa voitu tehdä asioita toisin.

– Lisäksi voisi kysyä, mitä Äänekosken kulttuuritoimi on pandemian aikana tehnyt kulttuurin tuoman hyvinvoinnin hyväksi?

Joulukuussa kaupungin talousasioita käsitellyt valtuusto hyväksyi Marke Tuomisen (ps) esittämän ja Sirpa Martinsin (vas) kannattaman esityksen, että kaupunkiin tilataan tälle vuodelle kulttuurisisältöä 10 000 eurolla. Asia hyväksyttiin valtuustossa yksimielisesti. 

– Kun tämä 153 000 euron säästö läväytettiin silmille, tuntuu, että tehtiin päätös nappikaupasta. Kun laittaa suhdeluvut kohdilleen, niin nähdään, että Äänekosken kulttuuritoimessa ollaan nyrjähdetty aivan väärille uomille. Miten on mahdollista, ettei kulttuuritoimessa ole sen vertaa mielikuvistusta mihinkä rahaa olisi voinut käyttää, sillä omalla mielikuvituksella ei ole loppua näkyvissä, kaupunginhallituksen jäsen, Sirpa Martins sanoo. 

Koronan taakse on helppo piiloutua. Sen syyksi on helppo verhoilla asioita. 

– Koko yhteiskunta väännettiin tekemään asioita uudella tavalla, mutta meidän kulttuuritoimi vääntäytyi nurinniskoin, Martins huokaa. 

Kulttuurityön nettomenot alittuivat vuonna 2018 yhteensä 78 000 euroa. Kertyneet ”säästöt” siirrettiin liikuntatyön vastuualueelle. Tämä nostatti myrskyä kulttuuria harrastavien keskuudessa, joka on saanut vuosikymmenet odottaa asiallisia harrastustiloja. Uusin alitus aiheuttaa toimijoissa turhautumista sekä uskon puutetta paremmasta huomisesta. Kulttuuritiloja ollaan penätty aktiivisesti jo vuodesta 1983 lähtien.

Teatterin ammattilainen Pilvi Honka huokaa syvään. Hän on ennättänyt pohtia, mihin ylimääräisiä roposia olisi voinut käyttää. Puhutaan roposista, sillä niitä sanoja on käyttänyt vs. vapaa-aikajohtaja Jukka-Pekka Pohjolainen, kun on avustuksia haettu. 

– Kulttuurin arvostus näkyy nyt numeroina. Jos aivan henkilökohtaisella tasolla ajattelen asiaa, lähestyn aihetta Muistokirjoitus -monologin osalta. Kaupunki tuki työryhmäämme 2000 eurolla, joka meni käytännössä Painotalon Mikkosalista perittyihin tilamaksuihin. Näin jälkeenpäin ajateltuna olisin toivonut kaupungilta jotain muuta, kuin kylmän ilmoituksen, että tilat pannaan kiinni. Kulttuuritoimessa ei otettu huomioon kriisiä, joka kohtasi meitä ammatikseen kulttuuria tekeviä tai kulttuurin harrastajia. Jos olisin itse kaupungin kulttuuritoimesta vastaava henkilö, olisin saanut laitettua euroja paikallisten toimijoiden eteen, sillä pandemian aikana se olisi ollut erityisen tärkeää ja kannustavaa. Se olisi luonut myös uskoa, että tästä selvitään. Kulttuuripuolen eurot ovat sellaisia, ettei niistä pidä missään nimessä nipistää. Vähän rohkeampia tekoja taiteen ja kulttuurin saavuttamisen eteen, kiitos, Pilvi Honka sanoo. 

Kotiseutuyhdistys Kömin Killassa toivotaan kaupunkiin henkilöä, joka olisi oikeasti kulttuurin puolella. Sellaista henkilöä, joka kannustaisi paikallisia kulttuurin tekijöitä ja mahdollistaisi paikallista tekemistä. 

– Rahoilla olisi totisesti ollut käyttöä. Koronasta huolimatta toimintaa olisi voinut viedä eteenpäin. Kömin Killan viime kesäinen Juuret Keski-Suomessa -näyttelyssä kävi koronasta huolimatta yli 800 henkilöä. Jos meillä olisi ollut rahaa käytettävissämme, olisimme tehneet näyttelystä digitaalisen matkailutuotteen. Kaupungista puuttuu henkilö, joka lähtisi koordinoimaan kulttuuritoimintaa. Henkilön tulisi olla sellainen, joka katsoo kulttuuria kokonaisuutena, ja kurkistaa myös syrjäkylissä tapahtuvaan toimintaan. Tällainen ylijäämä kertoo, ettei kukaan ajattele meitä, Marjatta Huhta sanoo. 

ÄRMYn puheenjohtaja Pekka Ouli ei voi käsittää, miten euroille ei löytynyt käyttökohdetta. 

– ÄRMY ehdotti suullisessa keskustelussa, että kulttuuritoimi antaisi  Kuuma Keikkakesä -kiertueelle tukea. Siitä kieltäydyttiin aktiivisesti, kertomalla, ettei toimintasuunnitelmaa voi mitenkään muuttaa. Kysyimme myös kohdeavustusta, mutta vs. vapaa-aikajohtaja totesi, että avustuksen myöntämiselle ei ole perusteita, sillä ”se on ÄRMYN normaalia toimintaa”, Ouli kertoo. 

Ouli pohtii, kuinka Painotalolla ollaan jähmetytty paikoilleen koronan edessä. 

– Kun olisi voitu tehdä mitä vaan! Virtuaalimaailma ja streamaukset tuovat kulttuuria turvallisesti kotisohville. Kaupungin kulttuuritoimi olisi voinut olla tukemassa ja mahdollistamassa kulttuurin harrastamisen edellytyksiä. 

Ouli harmittelee kaupungin tarjoaman kulttuurin kapeaa ajattelua. 

– Soitetaan ohjelmatoimistoon ja tilataan kallis esiintyjä. Liput myydään Tiketistä – mitä kulttuurin tukemista se on? On toki kiva, että tänne saadaan isoja nimiä, mutta nyt tuntuu, että tämä on pois paikallisesta tekemisestä. Kulttuuritoimen pitäisi toimia mahdollistajana, ei kynnysten kasvattajana. Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana ruoskin itseäni, ettei asia tullut aiemmin esiin. Olemme huomauttaneet tarkastuskertomuksessa kulttuuriohjelman toteuttamisesta käytännössä, Pekka Ouli sanoo. 

Emme saaneet kommenttia vs. kulttuurituottaja Laura-Kristiina Moilaselta, sillä hän on lomalla. Vs. vapaa-aikajohtaja Jukka-Pekka Pohjolainen kertoo, kuinka Ylelle ilmoitetussa 153 000 euron ylijäämässä on mukana kulttuuritoimi, museo, musiikkiopisto ja kirjasto. Kaikkia vuoden 2020 kirjauksia ei vielä tuolloin oltu saatu näkyville ja luvut ovat sen jälkeen vielä tarkentuneet ja tulevat tarkentumaan tilinpäätökseen.

– Muuttuvien koronarjajoitusten vuoksi on työmme ollut yhtä soutamista ja huopaamista, Pohjolainen sanoo. 

Hän muistuttaa, ettei ylijäämä ole kertynyt puhtaasti kulttuurin harrastajilta.

–  Monet suunnitelmat peruuntuivat ja sen vuoksi myös rahaa jäi käyttämättä. Ylelle ilmoitetusta ylijäämästä 70 000 euroa on peräisin kulttuuritoimen ja museon toiminnasta. Loput kirjaston ja musiikkiopiston toiminnasta. Suurin ylijäämä on kulttuuritoimen hallinnossa 44 000 euroa, josta 32 000 euroa on jakamatta ja toteutumatta jääneitä kohdeavustuksia, suurimpana Keitelejazzin yhteistyöhän tarkoitettu 30 000,  ja loput muita koronan tuomia ja tehtyjä säästöjä. Itse toimintaan käytettävissä olevista rahoista ylijäämä on 14 000 euroa, koska kesältä ja syksyltä jouduttiin perumaan tapahtumia, joita ei valitettavasti saatu korvattua millään muilla toiminnoilla. Ylijäämästä 16 000 euroa, joka on peräisin museotoiminnasta muun muassa peruuntuneessa toiminnassa, mitä ei saatu korvattua.

Pohjolainen kertoo, kuinka vuosi sitten annettiin painetta säästöihin. 

– Alettiin säästämään uhkakuvilla. En ole tästä hyvällä mielellä, säästää piti ja niin rahaa jäi käyttämättä. Ymmärrän myös tästä tulleen harmituksen, Pohjolainen sanoo. 

Vapaa-aikalautakunnan puheenjohtaja Marke Tuominen sanoo, ettei koronaa voi käyttää keppihevosena eikä puolustamiseen. 

– On hyvä, että tällainen selvitys on tehty, sillä ylijäämä näyttää Äänekosken kokoisessa kaupungissa ja kulttuuripuolen budjetissa erittäin isolta. Jos olisi halua ja tahtoa riittänyt, olisi varmasti voitu tehdä paljon etäyhteyksiä hyödyntämällä. Otan konkreettisena esimerkkinä Ääniä Festivaalin ystävänpäivänä nähdyn livelähetyksen, siitä on hyvä ottaa mallia Painotalollakin, Tuominen sanoo. 

Mihin olisi voinut käyttää 153 000 euroa – tai edes se 14 000?

– Kun ei ole voinut esiintyä, olisi voinut vaikkapa kouluttautua. Olisi voinut ostaa tulevaisuutta varten oikeuksia käsikirjoitukseen. Olisi voitu myöntää isommalla kädellä kohdeavustuksia, olisi voitu pistää avointa hakua päälle vaikkapa soittimen hankintaan tai vaikka kirjan kirjoittamiseen. Olisi voinut streamata äänekoskelaisten bändien ja muusikkojen keikkoja, teatteria tai taidenäyttelyitä verkkoon. Olisi voinut tehdä vaikka mitä. Olisi voitu järjestää elokuvafestivaalit – näin lausuivat kulttuurin äänitorvet. 

 

 

 

 

 

 

 

Vastaa

  1. Rahan jakoa on lisättävä! sanoo:

    ”Miten on mahdollista, ettei kulttuuritoimessa ole sen vertaa mielikuvistusta mihinkä rahaa olisi voinut käyttää, sillä omalla mielikuvituksella ei ole loppua näkyvissä, kaupunginhallituksen jäsen, Sirpa Martins sanoo.”

  2. Painotalo-kulttuuritalo sanoo:

    Onko se Painotalon isompi remppa nyt budjetoitu tälle vai ensi vuodelle? Sitä tässä on odoteltu jo yli 15 vuotta. Poliitikot ja kaupungin johto hehkutti talon ostoa, että talosta kunnostetaan oiva kulttuuritalo. Petettiinkö kulttuuriväki tuossakin asiassa?

    1. -marke- sanoo:

      Painotalo on menossa remonttiin.

      Suunnitelman mukaan elokuussa ja on pois käytöstä v 22 keväseen.
      Kokonaisuudessa remonttiin on varattu 2 milj.€ tälle vuodelle aloitusrahan on 400 000€.
      Tällä hetkellä remontti on suunnittelu pöydällä ja sen jälkeen saamme tavoitehintalaskelmat. Siitä nähdään mihin rahat riittävät.
      Rakennukseen on tehty kuntokartoitus ja sisäilmatutkimus.

      Tähän vähän vertailulukuja taiteeseen ja kulttuurin varatuista tai käytetyistä rahoista vuonna 2020

      Äänekoski oli varannut €/as 101,15 ja käytti 93,76 €

      Jämsä 7,58 ja käytti 5,95€

      Varkaus käytti 124,15 €

      Heinola käytti 34,77€ (samankokoinen kaupunki asukasluvultaan)

      Jyväskylä 218,76 €

      1. yllapito sanoo:

        Marke, kuten Yle kertoo tutkmuksensa lopussa, eivät luvut ole vertailukelpoisia keskenään. Kuten huomaat, ei esimerkiksi Laukaan osuus vastaa todellisuutta, sillä siinä ei ole ilmeisesti kirjastoa, museoa ja musiikkiopistoa mukana. Heinolassa sama tilanne.

        Marjo Steffansson

  3. Reetta Korjonen sanoo:

    Äänekoskella on paljon vapaaehtoisuuteen perustuvaa kulttuuritoimintaa, johon voisi kanavoida euroja ja se tulisi suoraan toimintaan.
    Ei ole oikein jatkuvasti olla vain hakemassa säästöjä alueelta, joka on muutenkin ollut heikosti hoidettu. Pelkkä ajatus kulttuurin arvostuksesta ei riitä, sillä teot ovat ne, joita ilman ei synny kulttuurimuistoja.
    Kaikki on kulttuuria, sekin, että ei tehdä tai tueta kulttuurin toimijoita.

    1. -marke- sanoo:

      Kiitos selvennyksestä ja oikaisusta Marjo ja Reetta.

      Ei tarkoitus ollut vähätellä tilannetta ennemminkin pahoitella.

      Huolissaan voi olla hyväksytystä kulttuuriohjelman toteutumisesta.
      Nyt on pidettävä huoli ,että edellinen vuosi ei toistu vaikka korona on vielä seuranamme.

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKISANOMAT OY
Torikatu 4, 44100 Äänekoski
Ma-to 9–13 • Pe suljettu
Puhelin 040 565 0941

TOIMITUSmarjo@aksa.fi
Marjo Steffansson
päätoimittaja 040 841 2945

MARKKINOINTIilmoitus@aksa.fi
Pirjo Hakkarainen
myyntipäällikkö 040 565 0941
Marjut Kinnunen
myyntineuvottelija 040 730 4234
etunimi@aksa.fi

ILMOITUSVALMISTUS JA -AINEISTO
ilmoitus@aksa.fi

Tietosuojaseloste »
© Äänekosken Kaupunkisanomat Oy

AD Alfred
Elysium Solutions Oy