Kyllä Rautionmäellä osataan! Perinteiset kesäpäivät on jo klassikko

Rautionmäen kyläyhdistyksen puuha-ihmiset ovat laittaneet taas parastaan: kesäpäivien vetonauloina on sellaista, jota saa muualta etsiä! 

Rautionmäen kesäpäivät keräsi yleisöä jo heti kun tapahtuma polkaistiin käyntiin. Aamukymmeneltä sai vielä auton parkkiin Köyhyydenkylän parkkipaikalle, kymmenen minuutin kuluttua alkoi tienvarsi täyttyä. Jos tätä juttua lukiessa harmittelet, ettet päässyt paikalle – ei hätää, huomenna sunnuntaina vielä ennättää!

Kyläyhdistyksen Timo Boman kierrätti katsomassa Köyhyydenkylän nähtävyyksiä. Ennen kierrosta hörpättiin kupposet kahvia vastaleivotun ruisleivän kera. Ensimmäiseksi suunnistettiin uuteen pytinkiin, punaiseen hirsitaloon, joka on siirretty uudelle sijalleen Äänekoskelta.

– Tämä on entinen Pohjantie 3. Ulkoseinät olivat Äänekoskella laudoitettu ja sisäseinissä pinkopahvit, Boman kertoo.

Ja nyt on mökki kuin mansikka! Punainen väri pistää silmään nätisti. Mieleen juolahtaa, että täytyy käydä ottamassa uusi kuva sitten, kun talon nurkalla oleva pihlaja on marjassa. Siitä tulisi kuva vaikka postikortiksi!

– Myö kutsutaan tätä taloa äänekoskelaiseksi ja nyt tässä on nimikilpailu pystyssä. Toivottavasti saadaan ehdotuksia, mistä valita talolle nimi, Boman vinkkaa.

Talo on sisältäkin kaunis: löytyy keittiö sekä petipaikkoja, johon voi päänsä pielukselle suistaa.

– Tämä on hyvä lisä alueen majoitusta ajatellen. Tämä lämpiää sähköllä ja puilla ja seinästä löytyy myös ilmalämpöpumppu. Jos jotakin täällä ei ole, niin juoksevaa vettä. Sängyn alta löytyy potta ja nurkalle valmistuu huussi, Boman kertoo.

Pitkään prosessissa ollut kivisaunakin on valmis. Boman kehuu löylyjä kosteiksi.

– Se on kuin turkkilaisessa saunassa. Leppeä ja kostea. Yks naisporukka kylpi täällä puol päivää Boman naurahtaa.

Korsu, savusauna ja kaatuneiden muistomerkki. Kaikki hyvässä hoidossa ja kunnossa.

Nähtävää riittää: jos tykkää traktoreista, niin vanhin kapistus on vuosimallia 1938 John Deere. Vähän tuoreimmat mallit on siistissä rivissä.

– Tämä ruohonleikkuri painaa parisataa kiloa ja vie työntäjää niin lujaa, että tukka hulmuaa.

Kyläseppä takoi ja maamoottori säksätti. Hirvikeittokin alkoi tuoksua nenään.

– Viime talven aikana syntyi tämmöinen taksi, jolla tehdään kiertoajeluita. Tähän pääsee kyytiin vaikka pyörätuolilla.

Traktoritaxi teki yleisökyydityksiä Veikon Museon ja Köyhyydenkylän välillä ja kyyditettäviä piisasi. Ja erikoiskyytiä sai vuosimallin 1967 Vespalla.

– Se on kiikkerä peli ajella.

Veikon Museolla oli myös pannu sekä vohvelipannu kuumana. Makkarakin maistui. Veikko Pellinen esitteli museonsa vehkeitä, ja niissä riittää katseltavaa.