Lumen vesiarvo alkaa olla sillä tasolla, että kattojen tilannetta on syytä tarkkailla. Tarvittaessa on ryhdyttävä toimenpiteisiin lumen pudottamiseksi. Harjakattoisilla omakotiasujilla ei sen sijaan ole syytä huoleen.
Keski-Suomeen on tänä talvena tullut reippaanalaisesti lunta. Yleensä maakunnan pohjoisosissa on lunta jonkin verran enemmän kuin eteläosissa, mutta nyt myös eteläosiin on satanut reilusti. Lumen määrä ei kuitenkaan ole ratkaisevaa kattojen kestävyyden kannalta. Olennaista on tarkkailla sataneen lumen vesiarvoa.
– Vesiarvo on nyt jonkin verran tavanomaista suurempi. Karkeasti sanottuna vaihteluväli Keski-Suomessa on tällä hetkellä 80-130 mm neliötä kohden, pistemäisesti jopa 150-160 mm, vesistötarkastaja Petteri KemppiKeski-Suomen ELY-keskuksesta toteaa.
Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että kattoneliötä kohden 100 mm vettä vastaa 100 kg painoa. Puolen metrin kinos katolla voi painaa nyt noin 100 kg/m2. Tuulen pakkaama lumi painaa paljon enemmän kuin pakkautumaton pakkaslumi.
Kokemuksien mukaan suurten hallien katoissa saattaa olla valmiiksi rakennevaurioita, jolloin jo 100 kg/m2 lumikuorma saattaa aiheuttaa lisävahinkoja. Isojen jännevälien kattojen rakenteita kannattaa seurata ja tarvittaessa poistaa kertynyt lumi.
Pientaloasujan ei kuitenkaan kannata huolestua, eikä varsinkaan mennä pudottamaan lumia ilman asianmukaisia turvavälineitä tai ammattilaisen apua.
– Lumen pudottamista pientalojen katoilta ei suositella henkilövahinkojen välttämiseksi. Yksikään pientalon katto ei ole lumen painon takia Suomessa sortunut, Kemppi muistuttaa.
Lumen keskimääräistä suuremman vesiarvon ja vesistöjen vedenpintojen tämän hetken lähellä keskiarvoa olevan korkeuden vuoksi kevättulvasta voi tulla hieman tavanomaista suurempi.
– Suurimmaksi osaksi kaikki kuitenkin riippuu kevään etenemisestä ja lumen sulamisen nopeudesta. Emmekä vielä tiedä tässä vaiheessa lopullista lumen kertymääkään, Kemppi toppuuttelee.
Samalla tavalla pohjavesien kertymiseen vaikuttaa lumen sulamisen nopeus. Jos lumi sulaa nopeasti ja maanpinta on vielä roudassa, suurin osa sulamisvesistä valuu ojien kautta vesistöihin. Vaikutus pohjavesiin jää tuossa tapauksessa pieneksi.
– Perinteinen sanonta ”kevät keikkuen tulevi” sopii hyvin luonnon omalle kastelujärjestelmälle ja tasapainolle, Kemppi naurahtaa.
